Milttonin Eeva Kalli raottaa viestintätoimistojen salaisuuksien verhoa – "Emme kulje ympäri kaupunkia viemässä asiakkaan viestiä"

Miltton Networksin toimitusjohtaja Eeva Kalli pitää mahdollisena, että lähtee jonain päivänä politiikkaan
Henkilö

Kokouksesta haastatteluun kiirehtivä Miltton Networksin toimitusjohtaja Eeva Kalli, 36, pahoittelee parin minuutin myöhästymistään.

– Tämä syksy on ollut todella kiireinen, mutta sehän on tietysti vain hyvä merkki, Kalli hymyilee kaataessaan teetä kuppeihin Milttonin toimistolla Helsingin Kaisaniemessä.

Kallin johtama noin 15 hengen yksikkö on erikoistunut vaikuttajaviestintään, joka tarkoittaa nimensä mukaisesti poliitikkojen lobbaamista. Yritykset tai järjestöt haluavat vaikuttaa poliitikoihin, jotka päättävät niille tärkeistä laeista.

Kalli kuitenkin korostaa, että asiakas on toimija omassa asiassaan. Miltton on asiakkaidensa neuvonantaja, valmentaja ja sparraaja.

– Me emme kulje ympäri kaupunkia viemässä asiakkaan viestiä. On paljon uskottavampaa ja tehokkaampaa, kun asiakas tekee sen itse.

Vaikuttajaviestijät kertovat asiakkailleen, ketkä ovat missäkin asiassa keskeisiä päättäjiä ja miten he ajattelevat.

Asiakkaatkaan eivät välttämättä marssi suoraan eduskuntaan kansanedustajien puheille vaan saattavat vaikuttaa yhteiskunnallisen ilmapiirin kautta.

Milttonissa on monenlaista viestintä- ja markkinointiosaamista, ja talon asiakkaana oli esimerkiksi Tahdon2013-kansanliike.

Yritykset haastettiin levittämään #metahdomme-hashtagia sosiaalisessa mediassa.

Kansanliikkeen mukaan tästä syntyi ratkaiseva paineaalto, joka lopulta johti sukupuolineutraalin avioliittolain läpimenoon.

Väestöliittoa Miltton auttoi luomaan Maailman paras syy -kampanjan, jonka tavoitteena on työn ja perheen yhdistämistä helpottava lainsäädäntö.

(Kuva: Jaakko Martikainen)

Pari vuotta sitten Suomessa kohistiin, kun useampi ministerin erityisavustaja lähti Milttonin palkkalistoille.

Vuoden alusta Miltton Networksia johtanut keskustalainen Kalli on avustanut itsekin Mauri Pekkarista, Matti Vanhasta, Mari Kiviniemeä ja Brysselissä Olli Rehniä.

Kalli uskoo rekrytointien herättäneen huomiota siksi, että vaikuttajaviestinnän ala on Suomessa vielä uusi.

– Muuallahan sitä on ollut jo pitempään.

Kalli näkee asian niin, että mitä enemmän ihmiset ovat tekemisissä keskenään, keskustelevat ja vaihtavat näkemyksiä, sen parempi.

Hän kuitenkin ymmärtää asian herättävän keskustelua. Kallin mukaan onkin hyvä, että politiikasta lobbaukseen tai vaikuttajaviestintään siirtyville on mahdollista soveltaa karenssisääntöjä.

Hän pitää tärkeänä, että osaajat voivat halutessaan – ja tarvittaessa karenssiaikojen puitteissa – siirtyä tehtävästä toiseen.

– Osaamista ja kokemusta pitää voida hyödyntää, on se sitten hankittu politiikasta tai jostain muualta.

– Karenssikaan ei tietenkään poista vastuuta käyttää tietoa ja taitoa vastuullisesti, Kalli lisää.

Hän kannattaa myös eduskunnassa vierailevien lobbarien nimien julkistamista.

– Kaikki toimet, jotka lisäävät avoimuutta sekä eri tahojen keskinäistä vuorovaikutusta ovat tervetulleita ja kannatettavia.

Minulla on alkiolainen ajatus itseni haastamisesta ja jatkuvasti uuden oppimisesta.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla Kalli siirtyi erityisavustajan tehtävästä Energiateollisuuden viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajaksi.

Hän palasi syksyllä 2016 vuoden vanhempainvapaalta töihin ja alkoi kaivata uusia haasteita.

Kallin hälytyskellot alkavat soida siinä vaiheessa, kun hän kokee olevansa mukavuusalueellaan.

– Minulla on alkiolainen ajatus itseni haastamisesta ja jatkuvasti uuden oppimisesta.

– Pienen lapsen kanssa joku yksinkertaisempikin kuvio olisi tietysti voinut olla järkevä, mutta olen iloinen, että uskalsin hypätä uuteen.

Keskustan kentältä kuuluu jatkuvasti nurinaa viestinnästä.

Keskustalaisten näkemys tuntuu olevan, että keskustajohtoisen hallituksen hyvät päätökset eivät kantaudu kansalaisten korviin, mutta huonot sitäkin tehokkaammin.

Kalli näkee, että keskusta onnistuu ilmeisesti viestimään ja neuvottelemaan hallituksen sisällä, koska hallitusohjelma tulee vahvasti keskustan kynästä.

Ulospäin viestiminen jää kuitenkin puolitiehen, hän pohtii.

(Kuva: Jaakko Martikainen)

Kalli korostaa, että viestintä ei saa olla vain teknistä saavutusten raportointia, vaan sen täytyy liikuttaa tunteita. Puoluetta edustavien poliitikkojen henkilöbrändin merkitys kasvaa Kallin mukaan myös koko ajan.

– Silloin ollaan jo pitkällä, kun politiikkapapereiden sisällöt kyetään pukemaan tarinan muotoon.

– Tarinan lisäksi tarvitaan tietysti taitavia tarinankertojia, joiden kautta viestit kulkevat eteenpäin uusille ihmisille omaksuttavaksi ja yhä eteenpäin kerrottavaksi.

Tarinan kertomisella Kalli ei tarkoita pelkästään puheita ja kirjoituksia vaan monenlaisia tekoja.

Jos puolueen tavoitteena on esimerkiksi syrjäytymisen ehkäiseminen tai yksinäisyyden vähentäminen, lakimuutoksien ja lisäresurssien tavoittelun lisäksi kannattaisi tehdä joku konkreettinen tavoitetta tukeva viestinnän teko.

Ihmisiä voisi vaikkapa haastaa mukaan kaikille avoimeen some-ryhmään, jossa voisi ilmoittautua vapaaehtoiseksi kaveriksi yksinäisyyttä kokevalle, Kalli havainnollistaa.

– Viestintä on teon sana, kuten rakkaus. Se tulee todeksi vasta tekojen ja toimien kautta.

Kalli nostaa keskustan kipukohdaksi kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelun.

– Se nousee tahattomastikin esiin. Kun jotkut puheenvuorot ohjaavan vastakkainasettelun suuntaan, on ihan selvää, että poliittiset kilpakumppanit mielellään alleviivaavat sitä.

Kalli näkee keskustan aate- ja arvopohjan kantavan sekä maaseudulla että kaupungeissa.

– Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden agendalle on kaupungeissakin kysyntää.

Kalli on huolissaan etenkin kaupungeissa tapahtuvasta eriarvoistumiskehityksestä.

– Lasten ja nuorten pitäisi saada yhtä hyvät elämän edellytykset riippumatta siitä, minkä päiväkodin tai koulun he käyvät.

Kallin mukaan eriarvoistumisen torjuminen voisikin olla hyvä kampanjan aihe keskustalle.

– Itselleni se olisi luonteva teema, jos olisin joskus politiikassa.

Tuskin olen nykyisessä työssäni eläkeikään asti.

Keskustan pitkäaikaisen satakuntalaisen kansanedustajan Timo Kallin tytärtä on kyselty eduskuntavaaleihin jo vuosia. Mitä hän ajattelee politiikkaan lähdöstä nyt?

– On se ihan mahdollista, hän sanoo.

– Totesin, että siinä vaiheessa kun kaipaan uusia haasteita, otan reippaasti seuraavan askeleen. Tuskin olen nykyisessä työssäni eläkeikään asti, vaikka tällä hetkellä tämä on innostavaa ja opettavaista, Kalli muotoilee.

Hallintotieteiden ja kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Kalli lähti mukaan politiikkaan ja keskustan toimintaan keskustaopiskelijoiden kautta Vaasan yliopistossa vuonna 1999.

– Siihen asti olin ajatellut, että politiikkaan en ainakaan lähde, mutta yllättäen heti fuksivuotena löysin itseni ylioppilaskunnan edustajistosta sekä vetämästä Vaasan Keskustaopiskelijoita, hän kertoo.

Nykyisin Kallin paikallisosasto on Edistykselliset Keskustanaiset. Hän on ollut vaalien alla tuttu näky keskustan kampanjoinnissa.

Kalli on myös yksi nuorille suunnatun keskustan vaikuttajakiihdyttämön mentoreista.

– Se on erinomainen hanke, juuri sellaista toistemme inspirointia ja kannustamista tarvitsemme.

Helsingissä asuva Kalli käy usein juurillaan Satakunnan Eurassa, ”jotta totuus ei unohtuisi”.

– Vanhempani ja sisarukset perheineen asuvat kaikki Satakunnassa.

Lehmät lähtivät kotitilalta pari vuotta sitten, mutta isällä on yhä hevosia ja äidillä kissoja.

Olisiko Satakunta Eeva Kallin vaalipiiri?

– Jos lähtisin ehdokkaaksi, Satakunta olisi erinomainen vaihtoehto, hän vastaa.

Eeva Kallin valinta katkaisisi pitkän ukkoputken. Edesmennyt Saimi Ääri on viimeisin Satakunnasta eduskuntaan valittu keskustalainen nainen.

Vaalivuosi oli 1975. Ääri nousi varasijalta eduskuntaan myös joulukuussa 1993 ja edusti vaalikauden loppuun eli kevääseen 1995.

Jos lähtisin ehdokkaaksi, Satakunta olisi erinomainen vaihtoehto.

Viestintäpomon isän poliittinen ura on vaikuttava. Hän on toiminut eduskunnan puhemiehenä ja keskustan ryhmänjohtajana, nyt hän johtaa valtiovarainvaliokuntaa.

Mutta uraan mahtuu myös kuuluisa vaalirahakohuun johtanut möläytys.

Onko Eeva Kalli keskustellut asiasta isänsä kanssa viestinnällisestä näkökulmasta?

– Olemme sitä jonkin verran sivunneet, mutta emme ole käyneet seminaarisarjaa läpi, Kalli nauraa.

– Se voisi tosin olla ihan hyvä ajatus varsinkin nyt, kun on vähän vettä virrannut Eurajoessa ja ajatukset ovat kirkastuneet suuntaan jos toiseenkin.

Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 29.9. Lehden voi tilata täältä .