Millaista on olla valtuuston ainoa keskustalainen – sen tietää pietarsaarelainen Pentti Silvennoinen
Keskusta ehkä hävisi kuntavaaleissa, mutta edelleen puolueiden tunnusväreillä maalattu Suomen kartta näyttää varsin vihreältä.
Tappion katkeruutta on yritetty pitkin viikkoa lieventää muistuttamalla, että keskusta on valtuustopaikkamäärällä mitattuna suurin kuntapuolue.
Muut jäävät kauaksi jälkeen sen lähes 3 000 valtuutetusta. Isossa osassa kunnista keskustalla on suurin ryhmä.
Mutta miltä tuntuu olla valtuuston ainoa keskustalainen?
Sen tietää seitsemännelle kaudelle juuri valittu pietarsaarelainen Pentti Silvennoinen.
Vuosia, yhteensä 16, hän edusti alkiolaista aatetta kotikaupungin valtuustossa kahdestaan vaimonsa kanssa. Nyt hän on jo pitkään ollut ainoa keskustan valtuutettu.
– On tässä oppinut aika paksunahkaiseksi. Keskustalaisuus ei kuitenkaan ole taakka enkä koe, että se leimaisi, Silvennoinen toteaa.
Keskustan pikkuruinen ryhmä on tottunut olemaan jyrkästi enemmistöä vastaan ja tuomaan omia ehdotuksia pöydälle. Vielä tärkeämpää on kuitenkin ollut yhteistyö eri puolueiden kanssa.
– Työtä on tehty asianäkökulmasta ja pragmaattisesti paikallisista lähtökohdista, Silvennoinen määrittelee.
Pietarsaaressa Rkp on vahva vaikuttaja ja kieliasiat ovat usein tapetilla. Keskusta ei ole halunnut profiloitua suomenkieliseksi puolueeksi, vaikka kannatus tuleekin pitkälle siltä puolelta.
– Edustamme kaksikielistä arvomaailmaa, Silvennoinen linjaa.
Hän tietää, että ruotsinkielisen väestön keskuudessa on paljon keskustalaisittain ajattelevia, mutta Rkp puolueena kokoaa kannattajansa kielen perusteella.
– Puolue sisältää sekä äärivasemmiston että äärioikeiston.
Aikaisemmin tehdaskaupungissa oli vasemmistoenemmistö. Silloin keskusta tavallisesti lyöttäytyi porvarisleiriin ja toimi usein vaa’ankielenä.
Sittemmin Rkp on rakentanut vahvan porvarisenemmistön.
Nykytilanne on tarkoittanut myös kielikysymysten painottumista. Keskusta haluaa huolehtia, että vähemmistönä olevien suomenkielisten asema on tasa-arvoinen.
– Meille riittää, että kielilakia noudatetaan. Esimerkiksi lääkäripalveluiden saaminen suomeksi on välillä ollut vaikeaa, Silvennoinen kuittaa.
Monesti on oltu ahtaassa saumassa ja välillä on turhauttanutkin, sen konkari myöntää. Silloin on vain täytynyt uskoa tekevänsä työtä oikean asian puolesta.
Silvennoinen kokee, että keskusta on ollut aloitteentekijä monissa edistyksellisissä asioissa. Vanhuksille on esitetty liukuesteitä ja liikuntapalveluita, muutenkin on panostettu ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Myös yrittäjyyttä on nostettu.
– Omalla työllämme olemme osoittaneet tekevämme kaupunkilaista politiikkaa.
Tällä kertaa keskustan listalla kuntavaaleissa oli kahdeksan ehdokasta.
Äänimäärä on pysynyt suurin piirtein samana vaaleista toisiin, vaikka nyt oli muun muassa sote-keskustelun kielipoliittisten vetojen vuoksi syytä pelätä kannatuksen tipahtavan.
– Toisaalta Juha Sipilän ajama talouden kohentaminen näkyy vientivetoisella paikkakunnalla voimakkaasti, Silvennoinen huomauttaa,
Oman kotikunnan tilannetta enemmän häntä huolettaa keskustan tulevaisuus isoissa kaupungeissa.
– Kaupunkipolitiikkaan tulisi satsata. Niiden osalta keskustassa on imagollinen valuvirhe, joka pitää saada korjattua.