Kun Venäjä on uhkunut, puhissut ja huokaillut historiansa käänteitä, yksi kaupunki on joutunut usein vaihtamaan nimeä
Venäjän historia on värikäs, täynnä mullistuksia ja jyrkkiä käänteitä. Kun idän jättiläisvaltio on uhkunut, puhissut ja huokaillut, on se aina tuntunut Suomessakin.
Vaiherikkaan historian käänteet ovat vaikuttaneet aina myös suurkaupunki Pietarin historiaan. Kaupunki on vaihtanut nimeään peräti kolmesti. Aina keskellä syvien yhteiskunnallisten mullistusten aaltoa.
Nimenvaihdoksista keskimmäinen tapahtui tasan 100 vuotta sitten. Silloin Petrogradin nimeä kantava kaupunki muuttui Leningradiksi. Muutos tapahtui 26. tammikuuta 1924.
Syy tähän oli varsin ilmeinen. Neuvostoliiton johtaja Vladimir Iljitš Lenin oli kuollut noin viikkoa aiemmin. Hän menehtyi todennäköisesti valtimokovettumatautiin 21. tammikuuta 1924. Sairaalloinen Lenin oli jo pidempään ollut poissa Neuvostoliiton korkeimmasta päätöksenteosta.
Lokakuun 1917 vallankumouksen johtaja, bolshevikkien kärkihahmo ja leninistisen idelogian oppi-isä oli noussut Neuvostoliitossa vahvaksi kulttihahmoksi. Ja kulttihahmon asema vain vankistui kuoleman jälkeen. Kommunistinen puolue teki oman osansa, että diktatorisista otteistaan tunnetun Leninin asema nousi liki jumalallisiin mittoihin.
Suomenlahden rannalla sijainneen miljoonakaupungin nimen muuttaminen Leningradiksi oli yksi osa Leninin muiston korostamista.
Leningrad tarkoitti vapaasti suomennettuna Leninin kaupunkia. Siellä Lenin oli johtanut bolshevikkien vallankumousta sekavan vuoden 1917 aikana.
Leninin seuraajaksi nousi Josif Stalin, häikäilemätön vallankäyttäjä ja diktaattori hänkin. Myös Stalinin oli saatava omaa nimeään kantava kaupunki, joten vuonna 1925 Etelä-Venäjällä sijaitseva Tsaritsyn kaupunki muutettiin Stalingradiksi. Kaupunki tunnetaan nykyisin nimellä Volgograd.
Leningradiksi muuttaminen ei kuitenkaan ole ainoa koko Venäjän mullistuksista kertova käänne Pietarin kaupungin historiassa.
Isot muutokset liittyvät myös kaupungin perustamiseen vuonna 1703. Kaupungin perusti Venäjän keisari Pietari Suuri suuren Pohjan sodan alkuvuosina. Venäjä ja Ruotsi kävivät kamppailua valta-asemastaan Pohjois-Euroopassa. Ruotsin suurvalta-aika päättyi ja Venäjästä tuli eurooppalainen suurvalta.
Pietari Suuri päätti perustaa Ruotsilta valloittamilleen alueille, Itämeren rannalle Nevan suistoon Venäjän uuden pääkaupungin symboloimaan valtakuntansa mahtia ja nykyaikaistumista.
Kaupunki sai nimensä keisarin itsensä sekä hänen suojelupyhimyksensä Apostoli Pietarin mukaan. Alkuperäinen hollanninkielinen nimi Sankt Pietersburg tunnettiin myöhemmin Sankt Petersburgina.
Petrogradiksi kaupungin nimi vaihdettiin vuonna 1914, kun Venäjän liittyi ensimmäiseen maailmansotaan. Venäjä kävi sotaa Saksaa vastaan ja Sankt Petersburg koettiin liian saksalaiseksi nimeksi.
Ensimmäisen maailmansodan vuosina Venäjän sisäpoliittinen tilanne alkoi kuohua ja kiehua. Tsaari Nikolai II syöstiin vallasta maaliskuun 1917 vallankumouksessa.
Maanpaossa elänyt Lenin pääsi palaamaan Venäjälle vihollismaa Saksan avustamana. Bolshevikit kaappasivat vallan Petrogradissa lokakuussa. Vuonna 1922 perustetun Neuvostoliiton pääkaupunki siirrettiin Moskovaan.
Toisen maailmansodan vuosina Leningrad joutui saksalaisten piirittämäksi. Syyskuussa 1941 alkanut piiritys kesti tammikuuhun 1944. Reilun vuoden päästä Neuvostoliitto jyräsi liittoutuneiden kanssa Berliiniin ja natsi-Saksa luhistui.
Leningrad-nimi kesti vuodesta 1924 aina Neuvostoliiton päättymiseen asti.
1980-luvun lopulla koko maailmanpoliittinen asetelma mullistui, kun Moskovan vallan alla eläneet kommunistiset valtiot irtautuivat Neuvostoliitosta. Berliinin muuri murtui ja Neuvostoliiton sisäinen kehitys ajatui uudistuspaineiden alla muutosten kierteeseen. Neuvostoliitto lakkasi olemasta vuonna 1991.
Samana vuonna kaupungin nimi muutettiin jälleen alkuperäiseen asuunsa Sankt Petersburgiksi, suomalaisittain Pietariksi. Kaupunki vietti 300-vuotisjuhliaan vuonna 2003.