Mikä on keskustan asema ja tulevaisuus, puoluevaltuutetut pohtivat – "Miten käy meille, jotka uskomme eheyteen pelottelun ja repimisen sijaan?"

Keskusta nosti Suomen suosta, mutta keskustalainen politiikka ei herättänyt ihmisissä luottamusta. Näin voisi kiteyttää keskustan puoluevaltuutettujen yleiskeskustelun siitä, miten vaalikauden aikana onnistuttiin.

Puoluevaltuutetuilla oli paljon kysymyksiä, joihin keskustan tulisi löytää vastauksia.

Satu Simelius Varsinais-Suomesta kokee epäreiluna, että keskustan kilpailijat, ”jotka antoivat epärealistisia lupauksia ja heittelivät populistisia heittoja puskista, saivat suomalaisten luottamuksen”.

– Maltillisella asiapentillä ei ollut maahanmuuttokeskustelussa sijaa. Mikä siis on laajemmalti maltillisen keskilinjan tulevaisuus Suomessa? Miten käy meille, jotka uskomme eheyteen pelottelun ja repimisen sijaan?

Populismissa ja radikalismissa me keskustalaiset emme tule koskaan pärjäämään perussuomalaisille ja vihervasemmistolle, siihen kisaan meidän ei kannata lähteä, Simelius korosti.

– Mutta voiko olla olemassa radikaalia maltillisuutta?

Tanja Joona Peräpohjolasta totesi, että Lapin vaalipiirissä koettiin suurin keskustalainen vaalitappio, kannatus laski lähes 14 prosenttia.

– Tulen itse pienestä lappilaisesta kylästä, jossa on noin 250 asukasta. Kun kylätien varrella alkaa olla enemmän tyhjiä taloja kuin asuttuja, tai kun 16 lapsen kyläkoulun jatkuminen on koko ajan liipasimella, on vaikea itsekin uskoa koko Suomen palvelujen turvaamiseen tai aluepolitiikkaan, jota ei itse asiassa ole.

Joonan mukaan lappilaisten tunne siitä, että heidät jätetään yksin, toistuu liian usein.

– Sinne tullaan [muualta Suomesta] kerran vuodessa virkistäytymään, mutta kun tulee puhe metsien hakkuista tai keskenään riitelevien saamelaisten ihmisoikeusloukkauksiin liittyvistä asioista, emme halua puuttua. Tämä ei ole vastuunkantoa.

Anna Ranki Helsingistä oli puolestaan huolissaan keskustan asemasta Etelä-Suomessa.

– Keskustan pitäisi olla koko Suomen puolue. 58 kansanedustajaa valitaan Helsingistä ja Uudeltamaalta, nyt meillä on kaksi kansanedustajaa näistä vaalipiireistä. Jos haluamme olla tulevaisuudessa yksi suurimmista puolueista, meidän pitää tehdä tälle asialle jotain. Emme pärjää kahdella edustajalla.

Ranki kysyi, mitä keskusta tarjoaa sille nuorelle, jonka juuret ovat kehäkolmosen sisäpuolella.

– Entä 2020-luvulla nuorille kaupunkilaisille, jotka korostavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja haluavat elää kaupunkilaista elämää?

Jos me päätämme puoluekokouksessa jotakin, niin onko kyseessä sitova kanta, jota tulee kunnioittaa?

Petteri Salmijärvi

Pohjois-Pohjanmaan Hanna Markkasen mielestä keskustan ei pidä vaalitappion jälkeen tuijottaa peiliin liian kauan, vaan suunnata katse sinne, missä on ihmisiä ja elämää.

– Tutut puheenparret siitä, että epäonnistuimme viestinnässä ja keskustan on palattava alkiolaisille juurille, ovat helppoja heittoja. Heittojen sijaan tulee vaatia konkretiaa. Meillä on vahva ja vankka aatteellinen pohja, mutta sen sisältö ja sanoma tulee päivittää tähän päivään. Mitä ovat alkiolainen köyhän asia tai ihmisyys tänä päivänä?

Petteri Salmijärvi Lapista sanoi, että keskustan kentältä saadun palautteen mukaan ihmiset eivät enää koe voivansa vaikuttaa asioihin.

– Mistä tämä johtuu? Meidän täytyy lähteä etsimään vastauksia paikallistasolta saakka, ja nyt onkin oikea aika kysyä: onko paikallisyhdistys piiritoimistoa varten vai piiritoimisto paikallisyhdistystä varten? Ovatko piirit puoluetoimistoa varten vai puoluetoimisto piirejä varten?

– Jos me päätämme puoluekokouksessa jotakin, niin onko kyseessä sitova kanta, jota tulee kunnioittaa?

Tuomas Kettunen Kainuusta kiitteli keskustajohtoista hallitusta Terrafamen pelastamisesta ja Kainuun työttömyyden puolittamisesta.

– Mutta niinhän siinä vain kävi, että itsenäisen Suomen aikana ei ole koskaan käynyt näin, että Kainuulla ei ole keskustalaista kansanedustajaa.

Kettusen mukaan keskustalla on uskottavuusongelma.

– Vaalikentillä puhutaan köyhän asiasta, mutta kun eläkeläinen tulee alle tuhannen euron eläkkeellään sanomaan että rahat eivät riitä, mitä minä hänelle sanon?

Jouni Ovaska Pirkanmaalta haluaisi pitää keskustalle oven auki hallitukseen. Tulevan hallituksen pöydällä on niin paljon keskeisiä uudistuksia, että on arvioitava tarkkaan, mihin suuntaan ne menisivät sinipunahallituksen toimesta, hän totesi.

– Haluammeko olla niiden pöytien ulkopuolella, joissa päätetään sote-uudistuksesta ja sosiaaliturvan uudistuksesta?

Jukka Tikanmäki Pohjois-Pohjanmaalta yhtyi Ovaskan toiveeseen keskustan hallitukseen menosta. Hän myös kevensi tunnelmaa toteamalla, ettei keskusta suinkaan ole pärjännyt huonosti kaikissa viime aikojen vaaleissa.

– Viime seurakuntakuntavaaleissa Pyhäjärvellä keskustan kannatus oli tasan 100 prosenttia, Tikanmäki huomautti.

Ville Toivanen Pohjois-Karjala haluaa, että syyskuinen keskustan puheenjohtajavaali on vahvasti arvopohjainen, ei pääministerihakuinen.

– Tarvitsemme nyt mahdollisen opposition aikana arvojemme kirkastamista, pari askelta vasemmalle kohti alkiolaista politiikkaa ja arvomaailmaa.