Mika Lintilä pohti puheessaan demokratian kriisiä – "Yhteiskunnallinen keskustelu ja päätöksenteko eivät ole olemassa vain harvoja, vaan kaikkia varten"

Valtiovarainministei Mika Lintilän päätössanoissa Suomen hallitusmuoto 1919 – Suomalaisen demokratian suunnannäyttäjä -seminaarissa Porissa oli esillä historia ja nykypäivä.

Lintilä totesi puheessaan, että demokratian kriisistä on puhuttu jo kauaa. Sen ilmentymiksi hän mainitsi  protestipuolueiden suosion, oikeuslaitosten riippumattomuusongelmat ja sananvapauden kaventumisen.

– Puolueetkaan eivät enää houkuttele aktiiveja entiseen tapaan, Lintilä tiivisti.

Hän painottaa, että nämä haasteet vahvistavat, että demokratian on kehityttävä.

– Kansalaisaloitteen kaltaisilla uudistuksilla on pyritty parantamaan suoraa demokratiaa. Ovatko uudistukset olleet riittäviä vastaamaan tämän päivän osallisuuden tarpeeseen ja mitkä ovat demokratian seuraavat kehitysaskeleet – tätä on vakavasti mietittävä, Lintilä pohti puheessaan.

Hän huomauttaa, että vapaa ja avoin sivistysyhteiskunta tuntee menneen, mutta tähyää aina tulevaan.

Valitovarainministeri totesi, että nyt on juhlittu muun muassa 100-vuotiasta Suomea, vietetty Sisällissodan muistovuotta ja pian tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Carl Gustaf Mannerheim vahvisti Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon.

Lintilän mukaan juhlavuosien sarja kuvaa itsenäisen Suomen alkutaipaletta ja suunnanmuodostusta.

– Ei ollut kyse yhdestä käännekohdasta, vaan tapahtumien kokonaisuudesta, joka ohjasi suomalaisen yhteiskunnan rakentumista ja Suomen kehittymistä demokraattiseksi oikeusvaltioksi, Lintilä kertoi puheessaan ja muistutti, että nämä tapahtumat tulivat madolliseksi kansallisen nousun ja sivistyksen ansiosta.

­– Yhteiskunnallinen keskustelu ja päätöksenteko eivät ole olemassa vain harvoja, vaan kaikkia varten, Lintilä huomautti puheessaan.

Lintilä muistutti puheessaan, ettei Suomen alkutaival ole ollut helppo, vaan Suomi on kulkenut omaa tietään rohkeilla ratkaisuilla, kuten valitsemalla hallitusmuodoksi parlamentaarisen demokratian. Lintilä toivoi puheessaan, että päätöksentekijöiltä löytyy rohkeutta myös tänään ja jatkossa.

Hän painotti, että historian tuntemuksesta voi kiitollisuuden lisäksi kummuta uusia ajatuksia, jotka kehittävät osallisuutta. Lintilä muistutti, että demokraattisessa hallitusmuodossa vahvistuvat kansakunnan keskinäinen luottamus, yhteyskunnan vakaus ja taloudellinen hyvinvointi.

Samojen asioiden avulla selvittiin hänen mukaansa aiemminkin haasteista ja rakennettiin nykyaikainen Suomi.