Mika Aaltola toivoo malttia hämmentävässä tilanteessa: Meiltä puuttuu nyt yleisesti ymmärrettävät perustelut tehdä niin tai näin
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pohtii pitkässä julkaisuketjussaan Twitterissä Suomen turvallisuuspolitiikan tulevia suuntia.
Aaltola katsoo, että perinteinen vakauspolitiikka on kohdannut uusia lainalaisuuksia, mutta tilanteen dynamiikka voi elää suuntaan ja toiseen.
Hän vetoaa myös maltin ja ”ajan ottamisen” tärkeydestä.
– Tilanne huimassa liikkeessä. Se itsessään kapeutta ja hämärtää harkinnan tilaa. Ryntäily muuttuu hyveeksi. Muistimme kapeutuu. Tämä osa juuri sitä dynamiikkaa, millä konfliktit klassisesti leviävät. Maltti on valttia.
Hän kertoo myös ymmärtävänsä Nato-kannatuksen kasvamisen muuttuneessa tilanteessa. Yleisradion maanantaina julkaistussa kyselyssä suomalaisista 53 prosenttia kannatti sotilasliittoon liittymistä, kun taas 28 prosenttia vastusti tätä. Luvut ovat pyörähtäneet aiemmasta ikään kuin päälaelleen.
– Suomessa ylläpidetty ajatusta, jonka mukaan Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus liittyy vakauspolitiikkaan. Suomen haluun olla kärjistämättä tilannetta omalta osaltaan, halulla pitää kurissa sotilaallisia jännitteitä lähialueillaan, Aaltola tviittaa.
– Samalla on korostettu hyvien Venäjä-suhteiden merkitystä. Vakauspoliittisen perustelun lisäksi. Suomi on vakauttanut aluetta olemalla liitoutumatta ja pitämällä yllä Venäjä-suhdetta. Sekä satsaamalla vahvaa itsenäiseen puolustukseen.
Nyt hämmentää vakauden laajempi järkkyminen.
– Samalla Venäjä-suhde on romahtanut. Paljon sitä, minkä varaan vakauspolitiikka on rakennettu on menetetty. Nyt on aika miettiä perusteita uusiksi. Miten Suomen asema ja rooli tulisi ymmärtää?
– Vakauspolitiikkaa ei voi kestävällä tavalla korjata/korvata vetoamalla Venäjän uhkaan liittoutumisen kohdalla. Se on väliaikainen paikka, joka ei korvaa vakauspolitiikaa. Meiltä puuttuu nyt yleisesti ymmärrettävät perustelut tehdä niin tai näin. Uudet perustelut syytä löytää, Aaltola jatkaa.
Tämä puolestaan vie aikaa samalla, kun tilanne elää koko ajan.
– On vaikea punnita ratkaisujen kestävyyttä liikkuvassa tilanteessa. Mutta myös dynaamisesti muuttuvat olosuhteet voivat silti vaatia ratkaisuja.
– Avain kaikkeen on itsenäisen puolustuksen kestävyys ja tukeminen. Jokatapauksessa Suomen on kyettävä varautumaan pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen. Ukraina osoittaa, että yksi keskeinen elementti on takeet sotilaallisesta huoltovarmuudesta, Aaltola linjaa.
Natosta tulee käydä keskustelua faktojen pohjalta ja useita eri vaihtoehtoja punniten.
– Niitä on enemmän kuin kaksi. Kaiken ytimessä on Suomen kansallinen turvallisuus. YYA-ajan vakausperintö ei muodosta tukevaa jatkumoa, koska Venäjä on itse sen jo toimillaan tuhonnut, Aaltola kirjoittaa.
Ydinasepolitiikkakin voi luoda painetta, Aaltola huomauttaa.
– Tämä yleinen uhka myös huomioitava keskustelussa. Ydinsateenvarjo myös osa keskustelua. Siihen on olemassa NATO-vaihtoehto. Ranska myös tarjonnut keskustelua omasta ratkaisuistaan EUn kautta.