"Mieluummin kertarytinä kuin ainainen kitinä" – Jokisipilä avaa perussuomalaisten ajattelua leikkauksista
Pienituloisten etuuksista leikkaaminen ei käy perussuomalaisille, vakuutti puheenjohtaja Riikka Purra vielä kevättalvella eduskuntavaalien alla.
Toisin kävi, sillä pienituloisten sosiaaliturvaa leikataan. Perussuomalaisten kannatuksessa ei silti näy romahdusta.
Miksi?
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja, apulaisprofessori Markku Jokisipilä näkee, että Purran lausunnosta huolimatta talouskuriajattelu on jo pitkään ollut perussuomalaisten vahva teema. Puolueessa ajatellaan, että hyvinvointivaltion menot ovat ylipaisuneet ja nyt tarvitaan muutos. Ajatuksen jakavat myös monet perussuomalaisten kannattajat.
– He tuntuvat jakavan näkemyksen siitä, että julkista taloutta on hoidettu leväperäisesti pitkään, eikä nyt ole kerta kaikkiaan muuta vaihtoehtoa kuin tehdä korjausliike. Ja he ajattelevat, että siinä kertarytinä on parempi kuin ainainen kitinä, Jokisipilä kuvailee.
– Ajatellaan, että tarvitaan ehkä kipeitäkin toimia, ja jopa oman tulotason heikentymistä on oltava valmis sietämään, jotta pitemmän aikavälin kehitys saadaan oikaistua.
Jokisipilän mielestä on kieltämättä ”mielenkiintoista”, että perussuomalaisten kannattajakunnassa on työttömiä, joihin leikkaukset osuvat.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kannattajiin lukeutuu myös paljon pienyrittäjiä ja yksityisen puolen duunariammateissa toimivia. Etenkin heitä ärsyttää kokemus siitä, ettei osa kansasta käy töissä, koska yhteiskunnan tuet mahdollistavat kotiin jäämisen.
– Tämä on ollut perussuomalaisten keskeinen teema, oleskeluyhteiskunnan kritiikki, Jokisipilä sanoo.
Tämä on ollut perussuomalaisten keskeinen teema, oleskeluyhteiskunnan kritiikki.
Markku Jokisipilä
Perussuomalaisten yksiselitteinen sijoittaminen vasemmisto-oikeisto-janalle ei ole ihan helppo tehtävä, toteaa Jokisipilä.
– Mutta se on selvää, että Timo Soinin viimeisten puheenjohtajavuosien jälkeen perussuomalaiset on siirtynyt huomattavasti talouspoliittisesti oikealle. Se on merkittävä selittäjä tekijä myös sille, miksi yrittäjiltä on tullut merkittävä osa perussuomalaisten kannatuksesta.
Jokisipilä näkee, että Soinin jälkeen tulleet perussuomalaisten johtajat eli Jussi Halla-aho ja Riikka Purra ovat olleet erikoisella pelikirjalla varustettuja. Suosion kalastelu suurelta liikkuvien äänestäjien massalta ei ole ollut heille ominaista.
– Pikemminkin viestiä on suunnattu omien kannattajien ydinjoukolle ja lähdetty siitä, että ei tarvitse miellyttää kaikkia. Riittää, kun miellyttää joka viidettä äänestämässä käyvää.
Suomenkin poliittisessa historiassa on esimerkkejä siitä, että ankaran talouskuriretoriikan poliitikko voi nousta hyvinkin suosituksi, Jokisipilä muistuttaa.
Hän heittää esimerkiksi Iiro Viinasen ja Sauli Niinistön valtiovarainministerikaudet.
– Talouspoliitikkoina he käyttivät myös sen tyyppistä retoriikkaa, että meillä ei ole varaa tähän elintasoon emmekä voi elää yli varojemme.
– Kansainvälisessä mielessä Purran harrastama retoriikka tuo väistämättä mieleen Margaret Thatcherin 1980-luvulta.
Jokisipilä sanoo, että Purran uhmakas tyyli hoitaa valtiovarainministerin pestiä herättää paljon tunteita puolesta ja vastaan. Sama pätee perussuomalaisiin puolueena.
– Ne jotka tykkäävät, tykkäävät tosi paljon. Ja jotka eivät tykkää, eivät kerta kaikkiaan voi sietää. Ilmiselvästi Purra lähestyy valtiovarainministerin salkkua sillä näkökulmalla, että hän ei ole tullut politiikkaan hankkiakseen lisää ystäviä.
Helsingin Sanomien joulukuisessa gallupissa perussuomalaisten kannatus oli kääntynyt loppuvuonna nousuun ensi kertaa kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Kannatus oli 17,9 prosenttia, kun eduskuntavaaleissa se oli 20,1. Marraskuun lopun Ylen gallupissa perussuomalaisia kannatti 17 prosenttia suomalaisista.
Talouskuriajattelun lisäksi puolueen kannattajia yhdistää maahanmuuttokritiikki.
– Se on läpileikkaavimpia teemoja kannattajakunnassa tulotasosta riippumatta, Jokisipilä toteaa.
Venäjän hybridioperaatio Suomen itärajalla olikin Jokisipilän mukaan puolueelle kohtalokas kysymys.
– Heillä on kaksi avainministerin salkkua hallussaan, sisäministerin ja oikeusministerin, ja rajan ylittämisen vaikeuttaminen on ollut puolueelle 1990-luvulta saakka tavoitteiden keskiössä.
Jokisipilästä näyttää siltä, että perussuomalaiset on toistaiseksi pitänyt kannattajansa tyytyväisinä, sillä raja saatiin kiinni.
– Somekeskusteluissa on ainakin harjoitettu sellaista retoriikkaa, että jos Marinin hallitus olisi ollut vallassa, näin ei olisi tehty, vaan harkinta olisi painottunut kansainvälisten ihmisoikeussopimusvelvoitteiden hyväksi.