Meta kielsi poliittiset mainokset – Honkonen varoitti alistumasta somejättien painostukseen
EU vaatii teknologiayhtiöitä merkitsemään jatkossa selvästi poliittiset mainokset ja kertomaan, kuka mainoksen on rahoittanut ja millaisella summalla.
Facebookia ja Instagramia pyörittävä Meta vastasi EU:n asetukseen kieltämällä poliittisen mainonnan alustoillaan kokonaan. Microsoft on kertonut tekevänsä samoin, Google lopetti poliittisen mainonnan jo aiemmin.
Kansanedustajat näkivät sekä asiassa uhkia että mahdollisuuksia, kun EU-asetuksen kansallisesta lainsäädännöstä keskusteltiin sen ensimmäisessä käsittelyssä.
SDP:n kansanedustaja Pinja Perholehto totesi, että mainonnan avoimuus ja disinformaation torjunta on kaikkien yhteisesti jakama tavoite.
Hän kuitenkin näki, että poliittisen mainonnan kieltämiseen vaikkapa kunta-, eduskunta- ja eurovaaleissa liittyy ”hyvin paljon hankaluuksia”.
Poliitikot eivät voi enää hankkia rahalla näkyvyyttä, joka levittää viestejä laajemmalle käyttäjäkunnalle.
Perholehto totesi, että vaalikampanjoiden kokonaiskustannukset ovat pitkään olleet kasvussa, ja sosiaalinen media on ollut ehkä se kaikista helpoiten saavutettavissa oleva tapa käydä kampanjaa myös silloin, kun ehdokkaalla ei ole suurta varallisuutta tai rahoittajia.
Perholehto uskoi, että poliittisen mainonnan kieltämisessä häviäjiä ovat nuoret ja ensimmäistä kertaa ehdolla olevat.
– Joten kyllä jokaista kannustan siihen, että jatkossa kaikki paikat, joissa on mahdollista etenkin Euroopan unionin suuntaan asiasta viestiä, varmaan kannattaa käyttää siihen, että itsessään hyvällä tavoitteella, pyrkimyksellä, ei ajauduta ojasta allikkoon ja tulla aiheuttaneeksi lopulta enemmän ongelmia kuin mitä niitä kyetään sääntelyllä ratkaisemaan, hän sanoi.
SDP:n kansanedustaja Anette Karlsson piti huolta demokratian tulevaisuudesta erittäin perusteltuna, sillä näkyvyyttä tarvittaisiin kaikenlaisille ehdokkaille.
– Kun tämä sosiaalisen median käytön eli Metan alustojen käytön mahdollisuus sieltä poistuu, niin tilanne heikkenee, ja se voi johtaa myös demokratian vääristymiseen tavalla, mitä tässä asetuksessa ja laissa ei ole haettu takaa, hän sanoi.
Positiivisena asiana Karlsson piti silti sitä, että EU:ssa on herätty disinformaatiokampanjoihin ja poliittisen toiminnan läpinäkyvyys halutaan varmistaa.
– Näemme koko ajan, että maailma muuttuu ja kansalaisten on jatkuvasti vaikeampaa tunnistaa mainos ystävän suosituksesta tai muusta kuvasta tai tiedosta, joka sosiaalisessa mediassa meidän eteemme tulee.
Keskustan kansanedustajan Petri Honkosen mielestä EU-asetus jää plussan puolelle, koska sen myötä somealustoille asetetaan rajat.
Hän kuitenkin myönsi, että Metan reaktio EU-asetukseen vaikuttaa demokratiaan tavoilla, jotka eivät ole myönteisiä.
– Minä en millään pysty uskomaan, etteikö tällaisen asian ratkominen ja tähän lainsäädäntöön mukautuminen näille kyseisille yrityksille olisi mahdollista, Honkonen sanoi.
– Minusta tämä vain kertoo sen, että niillä kyseisillä alustoilla eivät ole puhtaat jauhot pussissa, ja tätä käytetään nyt verukkeena ja sitten vielä painostetaan Eurooppaa tällä tavalla, hän päätteli.
Kyseisillä alustoilla eivät ole puhtaat jauhot pussissa.
Petri Honkonen (kesk.)
Honkosen mielestä ison kansainvälisen suuryrityksen painostus demokraattisesti valittuja päättäjiä kohtaan ansaitsisi laajempaakin huomiota.
– Pidän hyvänä, että tämä laki nyt ollaan säätämässä, ja toivon, että sitä nyt määrätietoisesti viedään eteenpäin eivätkä vaaleilla valitut päättäjät alistu ison suuryrityksen, bisneksen tai minkään muunkaan tarkoitusperien alla.
Honkonen myös muistutti, että esimerkiksi Venäjä yrittää vaikuttaa vaalien tuloksiin näillä somealustoilla.
– Kannan huolta siitä, miten varsinkin nuori tai muuten ensimmäistä kertaa ehdolla oleva pääsee näkyville nyt kun tässä näin käy, mutta mielestäni tässä on kyse vielä isommista periaatteista, Honkonen sanoi.
Eduskunnan lakivaliokunta kannattaa yksimielisesti poliittista mainontaa koskevan EU-asetuksen täydentävää kansallista lainsäädäntöä.
Siinä on pääosin kyse siitä, miten kansallinen viranomaisvalvonta asiassa järjestetään.
Valvontaviranomaisena toimisi ensi vuodesta lähtien valtiontalouden tarkastusvirasto, jolle säädetään muun muassa tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus sekä oikeus määrätä seuraamusmaksu.
Lisäksi asetuksesta seuraa valvontatehtäviä muun muassa tietosuojavaltuutetulle sekä koordinointitehtäviä liikenne- ja viestintävirastolle.
Seuraamussääntelyn vaikutuksia ja toimivuutta tulee seurata tarkoin, lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) totesi.
– Seuraamusjärjestelmästä ei tule muodostua sellaista pelotevaikutusta, joka muodostuisi ongelmalliseksi poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta, hän sanoi.