Media: Yhdysvaltalaisviranomaiset eivät usko, että Gazaan saadaan aselepoa Bidenin kaudella
Korkea-arvoiset yhdysvaltalaisvirkamiehet myöntävät yksityisesti, etteivät he odota Israelin ja Hamasin pääsevän sopimukseen presidentti Joe Bidenin kauden aikana, kirjoittaa Wall Street Journal.
Yhdysvaltain hallinto ei lopeta pyrkimyksiään aseleposopimuksen ympärillä, koska se näkee neuvottelut ainoana keinona saada taistelut Gazassa loppumaan ja pysäyttää nopeasti kärjistyvä konflikti Israelin ja Libanonin Hizbollahin välillä.
Valkoinen talo on aiemmin sanonut, että osapuolet ovat jo hyväksyneet 90 prosenttia sopimusehdotelmasta. Korkea-arvoiset Valkoisen talon, ulkoministeriön ja puolustusministeriön virkamiehet ovat kuitenkin sitä mieltä, etteivät osapuolet hyväksy nykyistä sopimuskehystä.
Erään Wall Street Journalin lähteen mukaan minkäänlaista sopimusta ei ole syntymässä välittömästi.
– En ole varma toteutuuko (aseleposopimus) koskaan, hän lisää.
Lehden lähteillä on kaksi pääasiallista syytä pessimismiin. Aseleponeuvotteluissa hiertävät vankienvaihdossa vapautettavien ihmisten määrään liittyvät erimielisyydet, mutta tilannetta vaikeuttavat myös Libanonissa tällä viikolla tapahtuneet kannettavien viestintälaitteiden räjähdykset – sekä toisaalta niitä seuranneet Israelin ilmaiskut.
Jälkimmäisen katsotaan tekevän laajamittaisesta sodasta todennäköisemmän alueella, minkä uskotaan vaikeuttavan diplomatiaa Hamasin kanssa.
Hizbollah on syyttänyt räjähdyksistä Israelia ja vannonut kostavansa iskut. Israel ei ole myöntänyt eikä kiistänyt olevansa räjähdysten takana, mutta on tällä viikolla kertonut lisäävänsä sotilaallista toimintaansa Libanonin suunnalla.
Bidenin hallinnon virkamiesten mukaan ongelmana on myös se, että Hamas heidän mukaansa esittää vaatimuksia ja sitten kieltäytyy hyväksymästä sopimusta sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel ovat hyväksyneet vaatimukset.
Tämä väitetty periksiantamattomuus on turhauttanut neuvottelijoita, jotka enenevässä määrin kokevat, että Hamas ei suhtaudu vakavasti sopimuksen maaliin saamiseen.
Toisaalta Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua on syytetty useaan otteeseen prosessin sabotoimisesta. Netanjahun väitettyjen toimien on uskottu ainakin osittain johtuneen hänen pyrkimyksistään rauhoittaa hallituskoalitionsa äärioikeistoedustajia.
Netanjahun toimintaa ovat kritisoineet viime kuukausina myös Israelin omat neuvottelijat, jotka kokivat pääministerin sabotoivan neuvotteluja sen jälkeen, kun tämä oli vaatinut, että Israelin on voitava jättää joukkoja Gazan ja Egyptin rajalle.
Yksi Wall Street Journalin lähteistä sanoi, että Yhdysvaltain hallinnolta olisi vastuutonta luopua pyrkimyksistä saada aikaan sellainen sopimus, joka toisi alueelle ainakin väliaikaista helpotusta. Hän kuitenkin ilmaisi myös turhautuneisuuttaan israelilaisiin ja Hamasiin.
– Kuten olemme alusta alkaen sanoneet, se vaatii johtajuutta ja kompromisseja, virkamies sanoi ja kehotti kaikkia osapuolia osoittamaan näitä vaadittuja kykyjä.
Aseleposopimuksen epäonnistuminen voi vahingoittaa Bidenin presidenttikauden perintöä. Presidentti karautti nopeasti Israelin tueksi sen jälkeen, kun Hamas ja muut palestiinalaisryhmittymät hyökkäsivät Israeliin viime vuoden lokakuussa.
Hän on sen sijaan ollut hidas suostuttelemaan Netanjahua asettamaan hyökkäyksessä panttivangiksi otettujen israelilaisten vapauttamisen prioriteetiksi.
Yhdysvallat on myös jatkanut lähes poikkeuksetta Israelin aseellista tukemista, vaikka sen lokakuussa aloittamat ilmaiskut ja hyökkäystoimet Gazassa ovat surmanneet gazalaisviranomaisten mukaan yli 41 000 palestiinalaista. YK on arvioinut, että kyseiset uhriluvut ovat luotettavia.
Israelin sotilaalliset toimet ovat myös muun muassa raunioittaneet ison osan Gazaa ja ajaneet valtaosan kaistan asukkaista kodeistaan.