"Me rahoitamme tätä sotaa ostamalla Venäjältä energiaa" – Marin haluaa EU:n pääsevän eroon riippuvuudestaan venäläisenergiasta
Ranskan Versailles’ssa epäviralliseen EU-huippukokoukseen saapunut pääministeri Sanna Marin (sd.) pitää äärettömän tärkeänä, että EU pääsisi eroon riippuvuudestaan venäläisenergiasta.
Vähentämällä energiaostojaan Venäjältä EU voisi saada painavamman keinon vaikuttaa Venäjän linjaan. EU-komissio on ehdottanut tavoitteeksi, että EU vähentäisi venäläisen maakaasun tuontia kahdella kolmasosalla jo tämän vuoden loppuun mennessä.
– Me rahoitamme tätä sotaa ostamalla Venäjältä energiaa, Marin totesi.
Marin arvioi, että hankala keskustelu energian osalta liittyy juuri kaasuun, koska Eurooppa on riippuvainen Venäjältä tulevasta tuontikaasusta.
Marinin mukaan EU on valmis lisäämään pakotteita Venäjää vastaan. Hän sanoo, että Suomi olisi valmis laajentamaan esimerkiksi venäläispankkien sulkua kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle.
– Meidän pitää kaikkien kaikin keinoin pyrkiä löytämään ratkaisuja tilanteeseen. Pakotteilla, voimakkailla talouspakotteilla on tässä työssä tietenkin iso merkitys.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ravistellut koko Eurooppaa. Torstai-iltana alkaneessa epävirallisessa huippukokouksessa oli tarkoitus keskustella EU:n suunnasta hyökkäyksen jälkeisessä todellisuudessa.
Keskustelunaiheina ovat etenkin puolustuksen, energialähteiden ja talouden vahvistaminen. Esillä on myös Ukrainan tukeminen ja maan jättämä EU-jäsenyyshakemus.
Marinin mukaan on tärkeää antaa toivoa ja viesti ukrainalaisille siitä, että he ovat osa länttä ja että heillä on tulevaisuutta osana läntisiä maita.
– Samanaikaisesti meidän pitää olla kuitenkin realistisia siitä, mikä polku voi olla EU-jäsenyyteen.
Marin ei halunnut ennakoida, voisiko Ukraina saada ehdokasmaan statuksen. Asiasta käydään keskustelua huippukokouksessa.
Venäjän hyökkäyksen alettua Ukraina jätti EU-jäsenyyshakemuksen. Maan vanavedessä myös Moldova ja Georgia ovat hakeneet jäsenyyttä. EU-jäsenyyden saavuttaminen on pitkä, monivaiheinen prosessi.
Ukraina on toivonut EU:n vauhdittavan jäsenyyshakemuksensa käsittelyä. Ennen huippukokousta erään EU-maan diplomaatti arvioi, että varsinaisen ehdokasmaan statuksen antaminen Ukrainalle ei todennäköisesti tule vielä kysymykseen, koska maa ei täytä nykyisellään EU:n jäsenyysehtoja.
EU-maiden johtajien odotetaan hyväksyvän Versailles’n julistus, johon on koottu muun muassa linjauksia puolustusinvestoinneista.
STT:n näkemässä julistusluonnoksessa mainitaan muun muassa puolustusmenojen huomattava kasvattaminen sekä kannusteiden luominen jäsenmaiden yhteisiin puolustushankintoihin.
Tekstissä korostetaan myös EU-maiden keskinäistä avunantoa ja perussopimuksen artikla 42.7:n tärkeyttä. Siinä todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos jokin jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Mainintaa artikla 42.7:stä julistukseen ovat ajaneet Suomi ja Ruotsi, jotka eivät kuulu sotilasliitto Natoon.
Ukrainan sota on Marinin mukaan nostanut keskustelun EU:n puolustusyhteistyöstä esille aivan uudessa valossa.
Jo edellisessä EU-huippukokouksessa monet EU-maiden johtajista käyttivät Marinin mukaan merkittäviä puheenvuoroja puolustuksesta aivan erilaisella äänenpainolla kuin aiemmin.