Matti Vanhaselta kritiikkiä Orpon ja Purran hallituksen äkkirysäykselle: "Pahaa katsottavaa"
Orpon hallitus päätti muuttaa työelämän rakenteita ”äkkirysäyksellä” sen sijaan, että se olisi yrittänyt käyttää nelivuotiskautensa luottamuksen rakentamiseen ja yhteiseen valmisteluun. Valinnan seuraukset ovat Matti Vanhasen mukaan ”pahaa katsottavaa”.
Entinen pääministeri ja keskustan puheenjohtaja pitää SAK:n ja sen liittojen lakkoja kohtuuttomina. Hän kuitenkin alleviivaa Suomenmaan blogissaan, että hallitus vastaa aina siitä, miten kriiseihin vastataan.
Vanhanen arvioi, että etenkin kahdesta hallituksen tekemästä valinnasta koituu ”pitkällä sihdillä” kielteisiä vaikutuksia talouteen.
– Kasvu vaatii aina tekijänsä. Tarvittaisiin nuorta väkeä töihin ja sitä pitää saada maailmalta. Hallitus kuitenkin tekee kaikkensa hankaloittaakseen maahanmuuttoa ja lähettääkseen viestin, että tänne ei kannata tulla.
Vanhanen toteaa, että nuiva maahanmuuttolinja johtuu valtiovarainministeripuolue perussuomalaisista. Sen eduskuntavaaliteemoihin lukeutui maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen.
– Outoa on se, että PS oli kyllä valmis heti unohtamaan syrjäalueita, maanteitä, maataloutta ja esimerkiksi energian hintaa koskevat vaalipuheensa. Parempi olisi ollut, että olisi pitänyt niistä kiinni ja unohtanut maahanmuuttopuheensa. Nyt haitta kansantaloudelle ja maan tasapainoiselle kehittämiselle on kaksinkertainen. Keskittäminen saa nyt hurjasti vauhtia.
Lisäksi myös valtiovarainministerinä toiminut Vanhanen valittelee hallituksen kielteisyyttä ”vihreää siirtymää” kohtaan.
Vanhanen huomauttaa, että otsikon alla pyörii tällä hetkellä valtaosa maailman kasvua tuottavista investoinneista.
Vanhasen katsoo, että hallituksella on vaikeuksia terveydenhuoltoon suhtautumisessa.
– Lyhytaikaista säästöä haetaan syyttämällä edellishallitusta soteratkaisusta ja alan kaikki vaikeudet yritetään epä-älyisesti kaataa tämän väitteen alle.
Vanhanen huomauttaa, että soten rahoitussäännöt säädettiin vaiheessa, jossa koronan jälkeen sekä EU:n komissio että valtiovarainministeriö ennustivat julkisen talouden velkasuhteen kääntyvän laskuun jo vuonna 2025.
Tuolloin sodan seurauksia taloudelle ei ollut tiedossa. Siksi hyvinvointialueet velvoitettiin kuittaamaan alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä. Nyt tilanne on toinen.
– Hallitus näkee, että tarvitaan 8 vuotta julkisen talouden tasapainottamiseksi. Mutta sotealueiden pitäisi selvitä urakasta yhä kahdessa vuodessa. Toivottavasti kevään kehysriihessä tähän tulee muutos ja sotealueiden kehittämisessä otetaan sama 8 vuoden ohjelma käyttöön.