Ministeri Leppä roimii markkinoita maatalouden kriisistä: En ole lainkaan tyytyväinen sen osalta, miten ne ovat toimineet
Vaikka maatalous tuntuu monen mielessä hyvin paikallisen tason toiminnalta, ovat sen kansainväliset ja maailmanlaajuiset puolet ministeri Jari Lepän katsannossa aivan yhtä selviä asioita.
– Kun 1999 tulin valtakunnan tason politiikkaan, en arvannutkaan, kuinka mielenkiintoisena koen kansainvälisen toiminnan. Sekä EU:n että laajemmalla tasolla on saanut viedä Suomi-kuvaa ja suomalaista viestiä maailmalle ja luoda suhdetta kollegoihin. Se on antanut paljon itsellenikin.
Luonnonvara-alalta keskustalainen maa- ja metsätalousministeri löytääkin ratkaisut koko ihmiskunnan suurimpiin ongelmiin.
– Ilmastopolitiikan ykköstavoite on päästä eroon fossiilisten raaka-aineiden käytöstä. Uusiutuvissa raaka-aineissa kiertää se sama hiilidioksidi, kun taas fossiilisilla olemme vain lisänneet uutta hiilidioksidia hiilikiertoon.
Nimenomaan maa- ja metsätalouden rooli kiertotaloudessa on tärkeä. Ministeri muistuttaa toisaalta nurmiviljelyn, toisaalta metsien hyvään hoitoon perustuvan hiilensidonnan merkityksestä.
– Pitää muistaa, että Suomi on yksi harvoja EU:n jäsenmaita, joka on kyennyt vähentämään päästöjään. On suuri asia, että elinkeinoelämä, teollisuus ja tutkimus ovat olleet tässä niin vahvasti mukana. Pöhinä on todella kova. Kaikkialla halutaan toimia ilmaston hyväksi ja päästöjen vähentämiseksi.
Tätä taustaa vasten Leppä pitää suomalaista ilmastokeskustelua monelta osin outona.
– Siinä ei aina oteta kokonaisuuksia huomioon. Pitäisi muistaa kestävän kehityksen periaatteet eli sekä ekologinen että sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Tämähän on yksi yhteen vanhan talonpoikaisen ajattelun kanssa. Talo jätetään seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut.
– Maaseutu on ilmastokysymyksen ratkaisija. Luonnonvarat, metsät, pellot, ruoantuotanto, vedet, kaikki nämä ovat ratkaisu. Yhdessä uuden teknologian, innovaatioiden, tutkimuksen ja koulutuksen kanssa pystytään luomaan tapoja toimia, joilla ilmastotavoitteemme toteutetaan, Leppä korostaa.
Hän terävöittää, että maa- ja metsätalous tekee paljon myös luonnon monimuotoisuuden eteen.
Kaikki hyvät asiat eivät voi kuitenkaan toteutua, jos tuottajan tili on pakkasella.
Maatalouden kannattavuuskriisi äityi etenkin viime vuoden aikana. Ministeri muistuttaa, että kriisi on kuitenkin paljon vanhempi ja syvempi asia.
– Kannattavuus on ollut heikolla tasolla jo oikeastaan siitä lähtien, kun Krimin kriisin myötä tulivat Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet. Viime vuonna oli huono satovuosi, ja tähän päälle erittäin voimakas kustannusten nousu on aiheuttanut sen, että tilat ovat ennen näkemättömissä vaikeuksissa.
Julkiselta puolelta voidaan osoittaa tukitoimia, mutta ennen kaikkea kannattavuus on markkinoiden käsissä.
– En ole lainkaan tyytyväinen sen osalta, miten ne ovat toimineet. Sen vuoksi tässä on otettu myös kovat keinot käyttöön. Olemme aloittaneet lainsäädännön valmistelua ministeriössä, ja se tullaan toteuttamaan, jos alan toimijat eivät ala päästä tässä eteenpäin, Leppä varoittaa.
– Nyt pientä valoa on näkyvissä, että olisi tulossa ratkaisuja, ja niitä edellytän. En odota, vaan edellytän. Tilanne on niin hankala.
Voi vain ihmetellä, kuinka huonosti elintarvikeketju Suomessa toimii, Leppä kummastelee.
– Tilanteessa, jossa kustannusten nousu on valtaisa, hintoihin siirtyminen, eli se, miten kustannuksia saadaan markkinoiden kautta pois, on kummallisen hidasta. Selvä markkinaongelma, eli markkinapohjaisia ovat ratkaisutkin.
– Tämä on vaarana koko suomalaisen ruoantuotannon ja sen omavaraisuuden tulevaisuudelle. En sitä millään muotoa halua vaarantaa, ministeri korostaa.
Vaikeista ajoista huolimatta Leppä luottaa siihen, että maatalous on tulevaisuuden ala. Suomalaisella maataloudella on niin paljon valttikortteja, että se nousee vielä arvoon arvaamattomaan.
– Kun ennen koronaa vielä oli vienninedistämismatkoja, niin maailmalla monesti ihmeteltiin, kuinka meillä vettä voi käytännössä juoda suoraan ojasta tai järvestä, tai kuinka antibioottien käyttö on niin olematonta. Tai että meillä sioilla on saparot. Ei meinata uskoa, mutta näistä pitää vain kertoa.
Lyhyt, mutta intensiivinen kasvukausi valoisan kesän aikana takaa poikkeuksellisen aromikkuuden suomalaiseen ruokaan. Kasvi- ja eläintaudit ovat myös hyvin vähäinen ongelma.
– Muualla ei tällaista ole. Muu maailma ja muu Eurooppakin tulee perässämme.
Eläintuotannossa valttina on nauta. Suomi on erityisen otollinen maa nurmirehun tuotannolle, ja nurmella on myös myönteiset ilmastovaikutukset. Veden merkitystä Leppä korostaa vahvasti.
– Vesi ei ole meillä mikään minimitekijä.
Suomalaiset kriteerit ruoalle ovat korkealla, samoin laatu.
– Siksi ihmettelen suuresti, että meillä on kaupan hyllyssä tuontituotteita, jotka eivät täytä kriteereitä, jotka vaadimme omilta tuotteiltamme. Olemme toki yhteisessä eurooppalaisessa markkinassa, mutta kun meillä ei oikein tuoda esille suomalaisen ja monen muun alueen ruoan eroa kuten pitäisi.
– Alkuperämerkintöjen vaativuutta on kasvatettu siksi, että nyt ruoan alkuperästä ei kerrota läheskään riittävällä tarkkuudella.
EU-tasolla vaikuttaminen on eräs maa- ja metsätalousministerin tärkeimmistä tehtävistä. Lepällä onkin selkeä näkemys siitä, millaista unionia tarvitaan.
– Hyvän sanonnan mukaan EU:n on oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Se on juuri näin. Unionin tulee keskittyä talouden ja turvallisuuden laajoihin kuviin, eikä säädellä yksityiskohtia.
Jäsenmaat tietävät omat olosuhteensa, eikä yksityiskohtaisuus siksikään toimi.
– CAP (EU:n yhteinen maatalouspolitiikka) tulee säilyttää yleisellä, strategisella tasolla, eikä mennä säädöstasolle. Nyt saatiin kohtuullinen CAP-ratkaisu. En sano, että erinomainen tai todella hyvä, vaan kohtuullinen. Katsotaan, miten komissio meidän CAP-ratkaisumme arvioi, mutta se on säilytettävä nimenomaan strategian tasolla, Leppä näkee.
Metsäpolitiikassa jo liittymis- ja perussopimuksissa on valittu strateginen taso. Nyt komissio on ollut Lepän mielestä vaarallisilla vesillä, kun se on yrittänyt vaikuttaa yksityiskohtiin.
– Se vie koko EU:n hyväksyttävyydenkin liipasimelle. Jäsenvaltioiden pitää ottaa johtajuus, kuten on tehtykin.
Leppä aloitti maa- ja metsätalousministerinä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa vuonna 2017. Uudella eduskuntakaudella hän on toiminut samassa tehtävässä ensin Antti Rinteen, sitten Sanna Marinin SDP-vetoisissa hallituksissa.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan johdossa Leppä oli yhteensä kymmenisen vuotta ennen ministeriksi valintaansa.
Eduskuntaan Leppä äänestettiin 1999. Vaalipiiri on muuttunut ensin Mikkelin vaalipiiristä Etelä-Savon vaalipiiriksi ja vielä Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Kotipaikkana on kuitenkin pysynyt Pertunmaa ja Antinmäen tila.
Leppä puhuu myös kokeneena maataloustuottajana. Talonpoikaisen periaatteen mukaisesti Leppä on hoitanut samalla suvulla melkein 500 vuotta ollutta tilaansa vaimonsa kanssa kehittämällä esimerkiksi maidontuotantoa ja tuonut myös matkailun osaksi yrityskokonaisuutta. Hän näkee heidän vuoronsa olevan yksi linkki sukupolvien ketjussa.
– Koko ajan on mielessä se, että seuraavallakin sukupolvella on mahdollisuus jatkaa toimintaa.
Korona-ajan pilvessä on Lepän sanoin hopeareuna, joka on korostanut maaseudun merkitystä. Uusi normaali monipaikkaisuuden aikana ja maaseudun mahdollisuuksien korostuminen jatkuu myös koronan jälkeen, keskustalainen uskoo.
– Yhä useampi katsoo maaseudun suuntaan mahdollisena asuinpaikkana ja elämisen ympäristönä.
Maatalousalaa Leppä suosittelee nuorille ehdottomasti.
– Ylpeänä sitä katselee maaseutuyrittäjyyttä joka päivä. Toivon, että mahdollisimman moni innostuu tästä mahdollisuuksia tarjoavasta tulevaisuuden alasta.
Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä helmikuussa 2022. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeron voit ostaa täältä.
Otsikkoa päivitetty klo. 12.00.