Maatalouden huoltovarmuustuet näkyvät viljelijöiden tileillä aikaisintaan heinäkuussa – ministeri Leppä: "Kritiikki on ihan oikeutettua"
Hallitus valotti torstaina keinoja, joilla se turvaa maatalouden huoltovarmuutta. Varautumisen ministerityöryhmä päätti toimista torstaina.
Kansalliseen luonnonhaittakorvaukseen suunnataan tänä vuonna 120 miljoonaa euroa. Kansallisten tukien lisätukiin sika- ja siipikarjatalouteen, kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastointiin, porotalouteen ja kalatalouteen suunnataan niin ikään tänä vuonna 27 miljoonaa euroa.
EU:n kriisitukeen ja sen täydentämiseen kansallisella rahoituksella suunnataan samaan aikaan 20,6 miljoonaa euroa.
Lisäksi energiaverojen vuoden 2021 palautuksen lisäämiseen kertaluonteisena toimena suunnataan 45 miljoonaa euroa.
Ensimmäiset rahat viljelijöiden tileille ovat näillä näkymin tulossa vasta heinäkuussa eli ne eivät auta kevätkylvöihin ryhtyviä maanviljelijöitä.
Hallituksen toimia esitellyt maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pahoitteli tiedotustilaisuudessa rahaliikenteen verkkaisuutta.
– Tämä kritiikki on ihan oikeutettua. Alkuperäinen ajatus oli, että me saamme nopeammin rahat tileille, mutta se ei onnistu millään, Leppä sanoi.
Ministerityöryhmä linjasi myös vuosina 2022–26 toteutettavaksi toimia, joilla vauhditetaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin.
Esimerkiksi vaihtoehtoisiin energialähteisiin ja muihin huoltovarmuuteen liittyviin investointeihin ja muutoksiin suunnataan 28 miljoonan euron investointituki. Kosteikkoviljelyyn suunnataan 30 miljoonaa euroa. Investointeja ravinteiden talteenoton kehittyneisiin teknologioihin ja niihin liittyviin investointeihin tuetaan 25 miljoonalla eurolla.
Varautumisen ministerityöryhmä linjasi kaksi viikkoa sitten, että hallitus valmistelee kiireisellä aikataululla maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi toimia, jotka lisäävät tukea kotimaiselle ruoantuotannolle akuutissa tilanteessa arviolta noin 300 miljoonalla eurolla.