Maa- ja metsätalousvaliokunta löysäisi susibyrokratiaa ja haluaisi valkoposkihanhet pataan – vihreiltä kitkerä vastalauseryöppy
Keskustan Anne Kalmarin vetämä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta haluaa pitää suden niin sanotun kannanhoidollisen metsästyksen keinovalikoimassa susikantojen sääntelyyn. Valiokunta haluaa myös mahdollistaa poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien syömisen.
Valiokunta ehdottaa mietinnössään sudenmetsästystä koskevasta kansalaisaloitteesta, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, joka sallisi suden metsästyksen poikkeusluvalla, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle.
Valiokunta katsoo mietinnössään, että kannanhoidollisella metsästyksellä voidaan hallita susikantaa siellä, missä kannan tila sallii sen. Metsästyksen on tapahduttava tarkoin valvotuissa oloissa ja viranomaisen määrittelemissä rajoissa.
Valiokunta ei ota kantaa siihen, tuleeko kannanhoidollinen metsästys Suomessa sallia tulevalla metsästyskaudella ja täyttyykö suden suotuisan suojelun taso silloin.
Valiokunnan mukaan suotuisan suojelutason viitearvo ei voi kuitenkaan perustua pelkästään genetiikkaan, vaan huomioon on otettava myös turvallisuus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koirametsästyskulttuurin säilyminen.
Maanantaina Luonnonvarakeskus (Luke) raportoi, että Suomen susikannan geneettinen monimuotoisuus on heikentynyt, mikä vaikuttaa lajin kykyyn sopeutua ympäristön muutoksiin pitkällä aikavälillä. Yksi syy tähän on kannan jakautuminen kahteen osapopulaatioon, itäiseen ja läntiseen.
Valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari näki tiedotustilaisuudessa, että kansaa on nyt kuultu: valkoposkihanhille on tehty jotain ja suden kannanhoidollinen metsästys etenee. Hän uskoi, että kun omaisuudensuojasta ja metsästyskulttuurista susiasioissa huolehditaan paremmin, myös suotuisan suojelutason säilyttämiselle on paremmat edellytykset.
Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi yhtä aikaa mietinnön kaikkiaan neljästä eläimiä koskevasta kansalaisaloitteesta.
Mietinnössään valkoposkihanhien metsästyksen sallimista vaativasta kansalaisaloitteesta valiokunta toteaa, että valkoposkihanhea ei voida kansallisella päätöksellä muuttaa metsästettäväksi lajiksi.
Valkoposkihanhi kuuluu EU:n lintudirektiivin erityisesti suojeltaviin lajeihin. Lisäksi laji kuuluu Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta tehdyn niin sanotun Bernin mukaan erityisen suojelun piiriin. Näistä suojelutoimista Suomi ei voi yksipuolisesti irrottautua.
Valiokunta esittää, että jatkossa lupamenettelyä sujuvoitetaan ja valkoposkihanhia koskevat poikkeuslupapäätökset siirretään Varsinais-Suomen ELY-keskukselta Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle, jossa on paikallistuntemusta hanhien aiheuttamista satovahingoista.
Lisäksi valiokunta esittää, että ammutut valkoposkihanhet voidaan jatkossa hyödyntää ja että hanhia voidaan poikkeusluvalla karkottaa ampumalla myös keväällä pesintärauha huomioon ottaen.
– Poikkeuslupien tarkoituksena ei ole valkoposkihanhikannan rajoittaminen ampumalla vaan se, että linnut oppivat välttämään viljelmiä, valiokunta perustelee mietinnössään.
Valiokunta ehdottaa myös, että lintudirektiivin rauhoitetuista lajeista vastaavana viranomaisena ympäristöministeriö vaikuttaa komissioon ja EU:n jäsenvaltioihin, jotta Bernin sopimusta ja lajin suojelustatusta voidaan muuttaa.
Saimaannorpan suojelutyössä maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa yhteistyön merkitystä. Valiokunta pitää norpan suojelemiseksi tällä hetkellä säädettyjä kalastusrajoituksia riittävinä, eikä lisärajoituksille ole sen mielestä tarvetta.
Valiokunta huomauttaa, että nykyisillä alueellisesti ja ajallisesti rajatuilla rauhoituksilla saimaannorppakanta on kasvanut ja kalastuksen harjoittaminenkin on ollut mahdollista.
Maa- ja metsätalousvaliokunta torjuu myös kansalaisaloitteen uhanalaisten lajien metsästämisen kieltämisestä metsästyslaissa, vaikka se yhtyy huoleen erityisesti voimakkaasti taantuneista vesilintukannoista.
Valiokunta huomauttaa, että eläinlajien rauhoittamista tai metsästyksen rajoittamista ei ole lainsäädännössä tällä hetkellä kytketty suoraan kymmenen vuoden välein tehtäviin uhanalaisuusarviointeihin.
– Arviointi tarjoaa tärkeää tietoa suojelutarpeesta, mutta metsästyksen sallimista tai kieltämistä koskevien päätösten perusteena on syytä käyttää myös uudempia metsästettävien lajien kantojen tilaa koskevia kansallisia ja alueellisia tietoja, valiokunta toteaa.
Valiokunta huomauttaa, että maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan jo nyt kieltää tai rajoittaa metsästystä enintään kolmen vuoden ajan alueellisesti, ajallisesti tai muulla tavoin. Tarvetta pitäisi pohtia uhanalaisimpien vesilintujen osalta mahdollisimman pian.
Valiokunta jäi suojeluasioissa riitaiseksi ja vihreät ja vasemmistoliiton toinen edustaja Mai Kivelä jättivät mietintöön vastalauseet. Vasemmistoliiton Jari Myllykoski tuki enemmistön linjauksia.
– Valiokunnassa verkkokalastusta heinäkuussa on perusteltu sillä, että heinäkuu on tärkeä matkailukuukausi, jolloin paikalliselle kalalle on suuri kysyntä. Savonlinnan Oopperajuhlien vieraat kuitenkaan tuskin haluavat lautaselleen saimaannorppien kustannuksella kalastettuja ahvenfileitä, vihreät ja vasemmistoliitto huomauttavat.
Vihreät esittävät myös, että muu kuin vaaraa aiheuttavien susien ampuminen voidaan sallia vasta kun suotuisan suojelun taso on saavutettu ja kanta tutkitusti kestää metsästyksen.
– On erittäin huolestuttavaa, että maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö ei halua odottaa siihen, että meillä olisi olemassa määritelty suotuisan suojelun taso, sanoo vihreitä valiokunnassa edustava kansanedustaja Jenni Pitko.
Vihreät eivät vastusta poikkeusluvalla ammuttujen hanhien syömistä sinänsä, mutta eivät pidä muutosta hyväksyttävänä luonnonsuojelulakiin.
– Luonnonsuojelulaissa rauhoitetun eläimen tappamisen pitää olla mahdollista vain vahinkojen estämiseksi, ei saaliin toivossa, siksi lakiin ei pidä avata ovea rauhoitetun lajin hyödyntämiselle, vihreiden Satu Hassi perustelee tiedotteessa.
Vihreiden mukaan sotii myös arkijärkeä ja oikeustajua vastaan, että uhanalaisia lajeja, kuten tiettyjä vesilintuja on metsästyslain riistaeläinluettelossa.
– Niiden kannat ovat voimakkaasti heikentyneet ja kaikki kannan elpymistä haittaava toiminta on näiden lajien säilymiselle hyvin vaarallista, Pitko huomauttaa.