Loistoristeilijän haaksirikko vei 32 ihmisen hengen 10 vuotta sitten – päällikön toiminta tyrmistytti maailmaa ja hävetti koko Italiaa
Perjantai 13. tammikuuta 2012 oli musta päivä risteilyturismille. Italialainen loistoristeilijä Costa Concordia ajoi karille Välimerellä Toscanan rannikolla lähellä Giglion saarta.
LAIVA oli onnettomuuden sattuessa määräysten vastaisesti poissa reitiltään. Päällikkö Francesco Schettino oli pyrkinyt tekemään perinteisen ”kunniakumarruksen” eli ajamaan saaren ohi mahdollisimman läheltä pimeässä valot päällä ja sumutorvea soittaen.
Kuulusteluissa päällikkö kertoi halunneensa tervehtiä saarella ollutta vanhaa ystäväänsä. Schettino suunnisti näköhavaintojen ja aiemman kokemuksensa pohjalta, mutta määräsi käännöksen liian myöhään, jolloin alus joutui matalaan veteen.
Merenalainen riutta repi aluksen vasempaan kylkeen 70 metrin pituisen aukon. Törmäyksen jälkeen alus jatkoi matkaansa vielä 700 metriä.
Törmäyshetkellä laivan valot sammuivat hetkeksi, ja matkustajille ilmoitettiin häiriöstä sähköjärjestelmässä. Pian laiva kallistui, ja monet pyrkivät pelastusveneille jo ennen evakuointi-ilmoitusta. Konehuoneessa tulvi vesi. Kun sieltä soitettiin päällikölle, että laiva oli uppoamassa, tämä ei tajunnut tilannetta.
Matkustajat näkivät miehistöä pelastusliivit päällä paljon ennen kuin matkustajille oli kerrottu evakuoinnista. Miehistö aloitti pelastusveneiden saattamisen käyttökuntoon ilman kapteenin lupaa.
Kun rannikkovartioston edustaja kysyi myöhään illalla tilanteesta laivalla, päällystö valitteli sähkövikaa, eikä päällikkö maininnut karilleajoa lainkaan.
Miehistö käski pelastusliiveihin pukeutuneita pakokauhuisia matkustajia palaamaan hytteihinsä. Schettino tilasi samaan aikaan ravintolassa illallista nuoren moldovalaisen naisystävänsä seurassa.
Kallistuman pahentuessa matkustajat päätettiin evakuoida. Satamalle ilmoitettiin mahdollisesta laivan törmäyksestä kello 22.42, jolloin karilleajosta oli kulunut noin puolitoista tuntia. Päällikkö kehotti matkustajia menemään hytteihinsä ja pukeutumaan pelastusliiveihin.
Liikkuminen kallellaan olevassa aluksessa oli vaikeaa, koska muun muassa hissit eivät toimineet. Alus ajettiin matalaan veteen pelastustöiden helpottamiseksi. Hätäkutsu lähetettiin vasta evakuoinnin ollessa meneillään.
Osa miehistöstä käski matkustajia hytteihin, osa veneille. Laiva alkoi kallistua nopeasti, mikä aiheutti paniikkia matkustajissa.
Matkustajien evakuointi vei tunteja. Ilmeisesti laivan henkilökunta ei osannut pudottaa pelastusveneitä, ja kallistuman takia kaikkia pelastusveneitä ei saatu käyttöön. Ihmisiä putosi portailta. Satakunta ihmistä hyppäsi veteen ja ui rantaan.
Myös aluksen miehistö oli pakokauhun vallassa. Miehiä evakuoitiin ennen naisia ja lapsia, ja moni miehistön jäsen jätti aluksen ennen matkustajia. Jotkut yksittäiset miehistön jäsenet ja matkustajat auttoivat kuitenkin parhaan kykynsä mukaan matkustajia pääsemään laivan uumenista.
Schettino poistui laivasta kello 23.30. Päällikkö viipyi laivalla evakuointikäskyn jälkeen korkeintaan 45 minuuttia, vaikka matkustajien pelastaminen vei tunteja.
Schettino ei suostunut myöskään palaamaan laivalle valvomaan pelastustöitä rannikkovartioston kehotuksesta huolimatta. Hän väitti rannikkovartioston komentajalle johtavansa pelastustyötä maalta ja ettei hän voinut palata laivalle veneellään, koska sen moottori oli sammunut.
Laivalla oli onnettomuuden sattuessa 4 229 henkeä, joista 1 023 miehistön jäsentä. Onnettomuudessa kuoli 30 ja kateisiin jäi kaksi matkustajaa, jotka löydettiin myöhemmin. Laivalla oli myös kaksi suomalaista matkustajaa, jotka selvisivät loukkaantumattomina.
Laivan päällikkö Schettino ja yliperämies Ciro Ambrosio pidätettiin kuulustelujen jälkeen epäiltynä kuolemantuottamuksesta, haaksirikosta ja poistumisesta laivasta ennen kuin kaikki matkustajat oli pelastettu.
Alussa päällikkö kiisti kaikki syytteet ja sanoi, ettei karia ollut merikartassa ja että miehistö poistui viimeisenä. Päällikkö sai italialaisten vihat niskoilleen toiminnallaan ja valheillaan, minkä vuoksi hän tarvitsi poliisivartion suojaa.
Schettino syytti jälkikäteen onnettomuudesta indonesialaista ruorimiestä, joka ei ollut ymmärtänyt ohjeita kielivaikeuksien takia. Hän väitti myös pudonneensa pelastusveneeseen vahingossa.
Laiva saatiin vaikean operaation avulla nostettua ja hinattua romuttamolle keväällä 2014. Vuonna 2015 Schettino tuomittiin kuolemantuottamuksesta, aluksen hylkäämisestä ja haaksirikon aiheuttamisesta 16 vuodeksi vankeuteen.
Vankilaan Schettino joutui toukokuussa 2017 korkeimman oikeuden vahvistettua aiemman tuomion.
Lähteinä mm. Wikipedia, Yle ja IS