Lintilä lyö hynttyyt yhteen ruotsalaisten kanssa vihreän siirtymän edistämiseksi: "Tulen ehdottamaan Toppmöteä"

Ilmastoseminaari

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ei ole jäänyt sivusta ihmettelemään Pohjois-Ruotsista kantautuneita uutisia sadan miljardin arvoisista satsauksista vihreätä siirtymää edistäviin jättimäisiin teollisuushankkeisiin.

Lintilällä on selkeät suunnitelmat siitä, miten myös Suomi pääsisi mukaan naapurimaan nosteeseen ilmastoystävällisen teollisuusviennin edistämisessä.

– Kun Ruotsin uudet hallituskuviot pian selviävät, niin tulen välittömästi ehdottamaan maille yhteistä vihreän siirtymän teollisuuspoliittista strategiaa. Eräänlaista Toppmöteä (suomeksi huippukokous), jonka tavoitteena on johtaa maatamme kohti uusteollista yhteiskuntaa, Lintilä totesi työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä ilmastoseminaarissa.

Suomi ja Ruotsi eivät Lintilän mukaan ole maailman tasolla kilpakumppaneita, vaan mailla on paljon yhteisiä intressejä.

– Kilpailupainotus on enemmän muun Euroopan suuntaan. Kummallakaan maalla ei välttämättä omat taskut ja resurssit riitä, mutta yhteistyöllä voimme saada paljon aikaan vihreän siirtymän merkeissä, hän ennakoi.

Tuleva vuosi 2022 sopii Lintilän mukaan historiallisessa mielessä hyvin uuden teollisen aikakauden merkkivuodeksi.

– Tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta siitä kun eräs valtiomies julkaisi pamfletin, jossa kysyttiin, että onko maallamme malttia vaurastua. Nyt on Suomen teollisuudella edessään hiukan samanlainen tilanne, ministeri muistuttaa.

Lintilä kertoi seminaaripuheessaan tulleensa entistä vakuuttuneemmaksi vihreän siirtymän mahdollisuuksista, kun on päässyt tapaamaan ulkomaisia kollegoitaan taas kasvotusten.

– Koko maailman pulssi sykkii nyt vihreää siirtymää. Arabiemiraateissa paikallinen energiaministeri kertoi maan satsaavan öljyrahojaan sen hyväksi ja talousministeri vakuutti että hänellä on vihreä sydän.

– Yhdysvalloissa puolestaan julkaistiin juuri tuhannen miljardin arvoinen Bidenin energiapaketti, mikä sisältää merkittäviä tukia uusiutuvalle energialle. Muun muassa Tanskassa ja Hollannissa on samanlaisia hankkeita liikkeellä. Kyllä Vihreä siirtymä tuntuu olevan nyt melkoinen globaali draiveri, Lintilä vakuuttaa.

Elinkeinoministeri kiitteli seminaarissa eri teollisuuden alojen laatimia vähähiilitiekarttoja ja kertoi saaneensa niinstä kehuja myös kansainvälisissä ympyröissä.

– Vähähiilisyys on suomalaisen teollisuuden kasvun strategia ja tiekartta osuu tähän saumaan erinomaisesti. Se tulee olemaan jatkossa suomalaisen teollisuuden kilpailuetu, Lintilä povaa.

Eduskuntaan on Lintilän mukaan luvassa hallituksen esityksiä esityksiä muun muassa hukkalämmön hyödyntämisestä ja lämpöpumppujen veroedusta.

– Valtion tehtävänä on toimia tukena, kun yritykset laittavat tiekarttaa toimeksi. Sen sijaan julkisten investointien valjastamista ilmastotyöhön velkarahalla en hyväksy. Mittakaava on niin suuri että siihen eivät mitkään rahat riitä, lintilä toteaa.

Yhtenä keskeisenä ratkaistavana ongelmana elinkeinoministeri näkee luvituskäytäntöjen jouduttamisen.

– Luvitukset venyvät aivan liian pitkiksi ja usein sen myötä jopa kaatuvat. Komissiokin on tästä Suomea huomauttanut. Jos ei ongelmaan aleta muuten saamaan tolkkua, niin sitten pitää puuttua lakiteitse. Esimerkiksi korkeintaan vuoden luvitusaika lakisääteisenä, hän esittää

– Meillä ei ole varaa jäädä katselemaan tai sitten vihreän siirtymän juna menee Ruotsia pitkin eteenpäin, Lintilä heittää.