Leppä EU-budjetista: Kokoomuksessa on unohdettu, että jäsenmaksupalautusten hakeminen ei ollut tavoitteena viime hallituskaudellakaan

EU-budjetti

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kirjoittaa Suomenmaan blogissaan, että vaikuttaminen EU:n budjettiin alkoi keskustan johdolla Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa.

Sanna Marinin (sd.) hallitus jatkoi ministerin mukaan ”pitkälti samalla linjalla”.

– Kokoomuksessa on kenties unohdettu, että yhteinen tavoitteemme myös viime hallituskaudella oli turvata Suomen saama rahoitus, ei hakea maksupalautuksia, Leppä huomauttaa.

Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat sopivat heinäkuussa EU:n budjetista vuosille 2021–2027. Lepän mukaan ratkaisu rahoituskehyksestä saavutettiin juuri oikeaan aikaan.

– Pitkään neuvoteltua päätöstä kaivattiin maatiloilla, jotta tulevaisuutta voi suunnitella kunnolla. 

Maatalouden ja maaseudun kehittämisrahoituksen turvaaminen on ollut pitkään keskustan tärkeä tavoite.

Leppä korostaa, että alkuperäinen komission esitys olisi merkinnyt yli 400 miljoonan euron leikkauksia maatalouden suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen Suomessa.

– Tämä uhkakuva ei nyt toteutunut, vaan saamme jopa hieman nykykautta suuremman EU-rahoituksen käyvin hinnoin laskettuna. Vuositasolla puhutaan kaikkiaan noin 900 miljoonasta eurosta.

Suomi onnistui tavoitteissaan.

– Vauraana maana Suomi on aina nettomaksajana, mutta saamme epäsuorien hyötyjen lisäksi myös käypää valuuttaa takaisin.

Maa ja metsätalousministeri pitää toteutunutta ratkaisua merkkinä siitä, että ruuantuotantoon, huoltovarmuuteen ja elinvoimaiseen maaseutuun halutaan panostaa myös tulevaisuudessa.

– Kilpailukykyinen ja entistä ilmastoviisaampi ruoantuotanto ansaitsee riittävän rahoituksen. Viljelijä ei voi olla vihreä, jos tili on punaisella, Leppä painottaa.

Hän lisää, että maatalouden ympäristö– ja ilmastotoimia tuetaan juuri maaseudun kehittämisrahoituksen kautta.

– Samalla suomalainen kuluttaja saa kotimaassa kestävästi tuotettua, laadukasta ruokaa.

lisäksi ministeri haluaa, että Suomen saamaa rahoitusta ja osuutta EU:n elpymispaketista käytetään valokuitu- ja mobiiliverkon laajentamiseen.

– Se tukee digitalisaatiota, yrityksiä ja investointeja, etätyön mahdollisuuksia ja aitoa monipaikkaisuutta. Korona-ajan tuoma harppaus etätyössä on osoittanut, että moni suomalainen haluaa viettää elämäänsä monipaikkaisesti.

Rahoituskehyksen rinnalle tuodussa EU:n elpymispaketissa Leppä näkee sekä hyvää että huonoa.

– Suomen etu vientivetoisena maana on, että Euroopan talous elpyy, mutta suhtaudun yhteiseen velanottoon erittäin varauksellisesti.

Lepän mukaan on välttämätöntä, että Suomen ja muiden ”tiukan linjan maiden” paketille asettamat reunaehdot lainojen osuuden kasvattamisesta, kertaluonteisuudesta, tarkkarajaisuudesta ja valvonnasta toteutuvat.