Jari Leppä:

Sopu EU-budjetista tuo varmuutta viljelijöille ja maaseudulle

Blogi

Korona-kriisin tuoman epävarmuuden keskellä meiltä päätöksentekijöiltä odotetaan vakautta luovia tekoja. Siksi kesän huippukokouksessa saavutettu ratkaisu Euroopan unionin rahoituskehyksestä tuli juuri oikeaan aikaan.

Käytännössä jäsenmaiden johtajat sopivat EU:n tuloista ja menoista vuosille 2021-2027.

Erityisesti pitkään neuvoteltua päätöstä kaivattiin maatiloilla, jotta tulevaisuutta voi suunnitella kunnolla. Keskustan tärkeä tavoite oli turvata maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus.

Alkuperäinen komission esitys olisi merkinnyt yli 400 miljoonan euron leikkauksia maatalouden suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen Suomessa.

Tämä uhkakuva ei nyt toteutunut, vaan saamme jopa hieman nykykautta suuremman EU-rahoituksen käyvin hinnoin laskettuna. Vuositasolla puhutaan kaikkiaan noin 900 miljoonasta eurosta.

Neuvottelutuloksesta voi antaa reilun tunnustuksen pääministeri Sanna Marinille.

Ratkaisu osoittaa, että ruuantuotantoon, huoltovarmuuteen ja elinvoimaiseen maaseutuun halutaan panostaa myös tulevaisuudessa.

Kilpailukykyinen ja entistä ilmastoviisaampi ruoantuotanto ansaitsee riittävän rahoituksen.

Viljelijä ei voi olla vihreä, jos tili on punaisella. Samalla suomalainen kuluttaja saa kotimaassa kestävästi tuotettua, laadukasta ruokaa.

Mitä maaseudun kehittämisrahoituksella sitten saadaan aikaan?

Moni maaseudulla toimiva kannattava yritys on saanut alkunsa maaseuturahoituksen tuella. Maailmanluokan esimerkki tästä on vaikkapa Kyrö Distillery, jonka gini on niittänyt mainetta kansainvälisesti.

Myös maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimia tuetaan juuri maaseudun kehittämisrahoituksen kautta.

Kotimaassa oppositiosta on kysytty, miksi Suomi ei nuukan nelikön tavoin hakenut jäsenmaksupalautuksia.

Kokoomuksessa on kenties unohdettu, että yhteinen tavoitteemme myös viime hallituskaudella oli turvata Suomen saama rahoitus, ei hakea maksupalautuksia.

Vaikuttaminen budjettiin alkoi nimittäin keskustan johdolla Sipilän hallituksessa ja Marinin hallitus jatkoi pitkälti samalla linjalla.

Nyt on korkea aika edetä Suomen joka kolkan saamiseksi nopeiden verkkoyhteyksien piiriin.

Viljelijän kannalta Suomen valitsema neuvottelustrategia oli oikea. Jos olisimme nielleet esitetyt leikkaukset ja tavoitelleet jäsenmaksupalautuksia, maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus olisi jokavuotinen väännön aihe kansallisessa politiikassa.

Sellaisessa ilmapiirissä on vaikea suunnitella tulevaa, kun sääilmiöt ja markkinat luovat jo valmiiksi epävarmuutta tiloille.

Suomi onnistui tavoitteissaan. Vauraana maana Suomi on aina nettomaksajana, mutta saamme epäsuorien hyötyjen lisäksi myös käypää valuuttaa takaisin.

Nuuka nelikko eli Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi ovat Suomea suhteellisesti selvästi suurempia nettomaksajia jäsenmaksupalautuksista huolimatta.

Samassa yhteydessä rahoituskehyksen kanssa päätettiin myös EU:n elpymispaketista eli lainoista ja avustuksista jäsenmaille koronasta toipumiseksi.

Suomen etu vientivetoisena maana on, että Euroopan talous elpyy, mutta suhtaudun yhteiseen velanottoon erittäin varauksellisesti.

Siksi on välttämätöntä, että Suomen ja muiden tiukan linjan maiden paketille asettamat reunaehdot lainojen osuuden kasvattamisesta, kertaluonteisuudesta, tarkkarajaisuudesta ja valvonnasta toteutuvat.

Näin vähennetään pakettiin liittyviä riskejä, kuten työelämäprofessori Vesa Vihriälä painotti blogissaan.

Turvatun rahoituksen varaan voi myös rakentaa visioita. Nyt on korkea aika edetä Suomen joka kolkan saamiseksi nopeiden verkkoyhteyksien piiriin.

Selvä käyttökohde sekä maaseuturahoitukselle että Suomen osuudelle EU:n elpymispaketista on valokuitu- ja mobiiliverkon laajentaminen.

Se tukee digitalisaatiota, yrityksiä ja investointeja, etätyön mahdollisuuksia – ja aitoa monipaikkaisuutta. Korona-ajan tuoma harppaus etätyössä on osoittanut, että moni suomalainen haluaa viettää elämäänsä monipaikkaisesti.

Yhtä kaikki, nyt näkymä suomalaisen maaseudun kehittämiseksi on vakaampi seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Työ kuitenkin jatkuu maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.

Kestävästi se voi tapahtua ainoastaan reilusti toimivien markkinoiden kautta.

Jari Leppä Jari Leppä on maa- ja metsätalousministeri sekä keskustan kuudennen kauden kansanedustaja. Siviiliammatiltaan Leppä on maanviljelijä ja yrittäjä Antinmäen tilalla Pertunmaalla. Tila on ollut hänen sukunsa hallinnassa vuodesta 1539 lähtien.