Laulujoutsenen metsästystä ajetaan harhaluulon perusteella, lintujärjestössä nähdään – MTK:ssa keskustan kanta ilahduttaa
Keskustan mukaan Suomen kansallislinnusta laulujoutsenesta pitäisi tehdä metsästettävä riistalaji. Asiasta päätti Lappeenrannassa koolla ollut puoluekokous sunnuntaina.
Pyhäjärven Keskustanuoret oli tehnyt puoluekokoukselle aloitteen laulujoutsenen metsästyksen aloittamisesta.
Aloitteessa todettiin, että suurimpana haittana on laulujoutsenen taipumus häätää aggressiivisesti reviiriltään muut vesilinnut pois, ja ”osittain tästä johtuen monet vesilintukannat ovat taantuneet”.
Laulujoutsenet aiheuttavat myös vahinkoja peltoviljelyksille etenkin alkukeväisin, kun ne valmistelevat pesinnän aloitusta ja varastoivat ravintoa, aloitteessa todettiin.
Lintujärjestö BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtajan Teemu Lehtiniemen mukaan ajatus laulujoutsenen metsästämisestä perustuu pitkälti harha-ajatukseen siitä, että laji haittaisi muita vesilintuja.
– Tutkimuksethan eivät tällaista ajatusta tue, hän sanoo.
BirdLife Suomen julkaisema Linnut-lehti kertoo tuoreessa numerossaan tutkimuksesta, jonka mukaan laulujoutsen ei ole syyllinen muiden vesilintujen viimeaikaiseen taantumiseen.
Vesilintujen taantuminen oli itse asiassa vähäisempää niillä lintuvesillä, joiden pesimälinnustoon laulujoutsen on liittynyt viime vuosikymmeninä.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että laulujoutsen on hyvä elinympäristön laadun indikaattori. Se on levittäytynyt alueille, missä muutkin vesilinnut vielä menestyvät, mutta se ei ole syrjäyttänyt niiltä muita lajeja.
Vesilinnut laskettiin tutkimusta varten yli 900 kohteella sekä 1980-luvun lopulla että 2020-luvun alussa.
Lehtiniemi uskoo, että laulujoutsenesta puhumisella viedään huomiota siltä, että riistalintuihin kuuluvista vesilinnuista yli puolet on uhanalaisia.
Lehtiniemen mukaan täytyy myös muistaa, että laulujoutsenet ovat muuttolintuja, jotka talvehtivat suhteellisen isolla alueella Itämeren maissa.
– Jos Suomi haluaa ryhtyä metsästämään laulujoutsenia, niin sittenhän meidän pitää sallia sama myös kaikille muille sen elinkierron maille. Se tarkoittaa helposti sitä, että kanta kääntyy laskuun, hän sanoo.
Laulujoutsenen on nyt elinvoimainen laji. Sen kanta Suomessa on reilut 10 000 pesivää paria. Suomen kautta talvehtimaan matkaavia laulujoutsenia voi olla jopa noin 100 000 yksilöä.
Vielä 1950-luvulla laulujoutsen oli Suomessa sukupuuton partaalla. Sen metsästys jatkui pitkään senkin jälkeen, kun se rauhoitettiin vuonna 1934.
Laulujoutsen on nyt rauhoitettu koko EU:n alueella.
Laulujoutsen on myös Suomessa luonnonsuojelun symboli, Lehtiniemi muistuttaa. Hän sanoo pitävänsä keskustan ottamaa kantaa tästä syystä ”erikoisena”.
Lehtiniemi uskoo, että kansalaiset vastustaisivat laulujoutsenen metsästystä.
– Kohtalaisen hyvin tiedän, mitä mieltä suomalaiset ovat laulujoutsenista. Ne ovat monien mökkiläisten lempilintuja. Ihmiset tykkäävät siitä, että ne eivät ole niin arkoja kuin vuosikymmeniä sitten. Jos niitä ryhdytään metsästämään, niistä tulee taas ihmisarkoja.
– Laulujoutsenen metsästys on kuitenkin säännöllisin väliajoin esiin noussut ehdotus, joka on joka kerta ihan perustellusti tyrmätty.
Tilanne on vähän kuin valkohäntäpeurojen kohdalla, eli kohta se on karannut käsistä.
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola
Lehtiniemi myöntää, että laulujoutsen aiheuttaa vahinkoja maataloudelle siinä missä moni muukin laji.
Laulujoutsenen ravinto koostuu pääosin vesikasveista, mutta joutsenia ruokailee myös viljelyksillä.
Paikallisesti niiden aiheuttama tuho voi olla jollain peltolohkolla suurta, mutta kokonaisuutena tilanne ei ole lähelläkään esimerkiksi valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja, Lehtiniemi kertoo.
– Niin kauan kuin laulujoutsen säilyy rauhoitettuna, maanviljelijöillä on mahdollisuus saada vahingoista korvaukset. Sepelkyyhkyjen aiheuttamista vahingoista ei esimerkiksi makseta korvauksia, koska kyse on riistalajista.
Lehtiniemi kertoo, että sekä hanhien että joutsenien kohdalla kehitellään niiden ohjausta erillisille ruokailupelloille.
Lehtiniemen mukaan laulujoutsenen kannan kasvu on jo hidastunut, vaikka se luultavasti kasvaa vielä lähitulevaisuudessa.
– Pesimäpaikkojen puute asettaa rajoja lisääntymiselle. Se ei pärjää kaikenlaisissa vesistöissä, vaan ravintoa ja suojaa täytyy olla tarjolla riittävästi.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ssa keskustan puoluekokouspäätös sen sijaan ilahduttaa.
– Asiaan tulee tarttua, sillä se ei ole kestävällä pohjalla. Laulujoutsenet syövät itsensä uuvuksiin pelloilla ja pääsevät runsastumaan ihmisen luomilla elinympäristöillä, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo.
Hän esitti itse laulujoutsenen metsästystä jo kahdeksan vuotta sitten mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.
Pietolan mielestä lajin rauhoittaminen oli aikoinaan paikallaan, mutta ei enää.
– Huomaan myös omilla tiluksillani Varsinais-Suomessa, että joutsenia on vaikka kuinka paljon. Lapsuudessani en ikinä nähnyt niitä omilla pelloillamme.
Pietolan mukaan joutsentuhoista tulee yhteydenottoja MTK:oon, mutta ei samassa määrin kuin valkoposkihanhista.
– Mutta joutsenet laajentavat reviiriään koko ajan. Tilanne on vähän kuin valkohäntäpeurojen kohdalla, eli kohta se on karannut käsistä, Pietola uskoo.