Lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset ovat kohtuuttomia, keskustaedustajat kritisoivat
Keskustan ryhmä jätti eriävän mielipiteen ensi vuoden talousarvioon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Ryhmän keskustaedustajat Hilkka Kemppi ja Hanna-Leena Mattila eivät hyväksy leikkauksia vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten sosiaaliturvasta ja palveluista.
– Hallituksen valinta kohdistaa leikkauksiaan erityisesti lapsiin ja perheisiin lisää turvattomuutta samaan aikaan kun hallitus aikoo alentaa kaikista suurituloisimpien ihmisten verotusta, he toteavat tiedotteessa.
– Jopa valtioneuvoston omissa vaikutusten arvioinneissa todetaan, että toimeentulotuen tarve kasvaa ja perheiden köyhyys lisääntyy.
Kemppi ja Mattila katsovat, että etenkin lapsilta ja perheiltä leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, kun syntyvyys on romahtanut.
– Tiedämme myös, että lapsuusajan köyhyys lisää esimerkiksi sairastavuutta. Keskusta tarjoaa hallitukselle budjettivaihtoehtoa, jossa ei leikata lapsiperheiltä, mutta otetaan silti vähemmän velkaa, Kemppi toteaa.
Hallituspuolueet eivät kuitenkaan ole kannattaneet keskustan esityksiä.
Työttömyysturvan lapsikorotusten poisto on suora leikkaus jo valmiiksi taloudellisesti haasteellisessa tilanteessa olevilta perheiltä. Työttömyysturvan suojaosan poisto taas heikentää työteon kannustavuutta ja osa-aikatyön vastaanottamishalukkuutta, Kemppi toteaa.
– Hallitus nostaa myös sairastamiseen liittyviä kustannuksia korottaessaan jopa 20 prosenttia terveydenhuollon asiakasmaksuja ja lääkkeiden vuosiomavastuuta.

Mattilan mukaan vaikeat ajavat vaativat kansallisen eheyden ja yhtenäisyyden vaalimista.
– Hallituksen politiikka sen sijaan jakaa suomalaisia kahteen joukkoon ja lisää eriarvoisuutta. Sairastamisen kustannuksia nostamalla ei saada uusia työntekijöitä ja ahkeruutta aikaan, hän toteaa.
Keskustan ryhmä nosti esiin myös huolensa sosiaali- ja terveyspalveluista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella kaikilla hyvinvointialueilla on ilmennyt rahoituksellisia ongelmia. Ne eivät johdu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta vaan yllättävistä lisäkustannuksista, kuten palkkaratkaisuista, koronan tuomasta hoitovelasta, työntekijäpulasta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuvasta inflaatiosta, joka on nostanut sekä hyvinvointialueiden oman toiminnan kustannuksia että ostopalveluiden hintoja.
– Näissä olosuhteissa pidämme vastuuttomana hallitusohjelmaan kirjattua yhteensä 1,4 miljardin euron leikkausta hyvinvointialueiden rahoituksesta, joka käytännössä tarkoittaa lähipalveluiden karsimista ja palveluihin pääsyn rajoittamista, Kemppi ja Mattila sanovat.
