Lähes puolet suomalaisista sysäisi vastuuta ikääntyneiden vanhempien hoivasta enemmän aikuisten lasten harteille
Lähes puolet suomalaisista ajattelee, että heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan, käy ilmi tiistaina julkaistusta Sukupolvibarometrista.
Tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta sanoo tuloksen liittyvän tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen.
– Taloudessa on paljon alakuloa, ja jatkuvasti puhutaan velkaantumisesta ja väestön ikääntymisestä. Samanaikaisesti meillä liittyy haasteita hoivapalveluihin. Luulen, että tämä jossain määrin heijastuu tässä taustalla. Moni kokee, että ihmisten pitää ottaa suurempaa vastuuta, hän sanoo STT:lle.
Erot ikäryhmien näkemysten välillä ovat pieniä, mutta vähiten hoivavastuun lisäämistä kannattavat 55–64-vuotiaat. Heistä vain reilu kolmannes olisi valmis lisäämään sitä. Pitkäsen mukaan tähän ikäryhmään kuuluvilla hoivavastuu on jo nyt kaikkein suurin, kun heidän vanhempansa alkavat tulla ikään, jossa avuntarve kasvaa.
Kaikkein nuorimmissa ikäryhmissä aikuisten lasten hoivavastuun lisäämiseen taas suhtaudutaan myönteisimmin. Pitkänen sanoo, että alle 25-vuotiaana kysymys ikääntyneistä vanhemmista huolehtimisesta on vielä aika teoreettinen.
Barometrin toteuttivat Miina Sillanpään säätiö, Työeläkevakuuttajat Tela ja E2 Tutkimus. Sen aineisto perustuu kyselytutkimukseen, johon vastasi yli tuhat suomalaista viime vuoden loka–marraskuussa.
Tutkimuksessa vastaajien asenteita kartoitettiin myös väittämällä, että on luontevaa, että naiset kantavat miehiä enemmän vastuuta hoivasta perheissä ja suvuissa. Vastaajista melkein joka kolmas oli väittämän kanssa samaa mieltä.
Eniten väitteen kanssa samanmielisiä on 18–24-vuotiaiden vastaajien joukossa. Toisaalta tässä ikäryhmässä myös sukupuolten väliset erot ovat suurimpia: alle 25-vuotiaista miehistä väittämän kanssa samaa mieltä on lähes puolet, kun taas naisista vain alle kolmannes.
Pitkäsen mukaan suhtautumista väittämään selittää eniten se, määritteleekö vastaaja itsensä konservatiiviksi vai liberaaliksi.
– Koko väestön tasolla se on ennen kaikkea konservatiivisuus–liberaalius-kysymys. Ne, jotka ajattelevat olevansa arvokonservatiiveja myös selvästi useammin ajattelevat olevan luontevaa, että naiset kantavat miehiä enemmän vastuuta hoivasta, Pitkänen sanoo.
Enemmistö eli 64 prosenttia vastaajista suhtautuu väitteeseen kielteisesti.
Palkaton hoivatyö kasaantuu edelleen perheissä enemmän naisten harteille. Jos palkattoman työn määrää lisättäisiin siirtämällä iäkkäiden läheisten hoivavastuuta julkiselta sektorilta aikuisille lapsille, se heijastuisi enemmän naisten palkattoman työn taakkaan ja näkyisi myös heidän asemassaan esimerkiksi työmarkkinoilla, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
– Jos tällaisia merkittäviä kodin ulkopuolisia hoivavastuita lisätään, se voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ansiotyöhön ei ole mahdollisuutta käyttää niin paljon aikaa, hän sanoo STT:lle.
Hoivavastuu iäkkäistä läheisistä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joudutaan tekemään vähemmän työtunteja tai jopa jättäytymään kokonaan pois työmarkkinoilta. Nämä muutokset taas heijastuvat palkkatasoon, eläkkeisiin ja siihen, onko ylipäätään mahdollista päästä takaisin työmarkkinoille ja työelämään.
– Työmarkkina-aseman ohella se heijastuu muutenkin hyvinvointiin. Se voi kuormittaa ja uuvuttaa, jos joutuu tasapainottelemaan hoivavastuun ja ansiotyön välillä.
Närvi kuitenkin muistuttaa, että valtaosa suomalaisista ajattelee sukupuolten tasa-arvon hoivassa olevan hyvä asia. Myös Sukupolvibarometrissa enemmistö oli eri mieltä väittämästä, että naisten olisi luontevaa ottaa miehiä enemmän vastuuta hoivasta perheissä.
Siinä missä pikkulapsiperheiden hoivavastuun jakautumista voidaan yhteiskunnan tasolta jossain määrin ohjata jakautumaan tasaisemmin, iäkkäiden läheisten hoivavastuun sääteleminen olisi Närvin mukaan hankalampaa.
Lapsiperheissä ratkaisut hoivavastuun jakautumisesta tehdään puolisoiden kesken neuvottelemalla, ja lisäksi pienten lasten hoitoon on perhevapaita, joita voidaan säädellä. Esimerkiksi isien perhevapaiden käyttöä on yritetty ja onnistuttu lisäämään kiintiöimällä isille sellaisia vapaita, joita ei voi luovuttaa toiselle vanhemmalle.
Iäkkäistä läheisistä huolehtimiseen perhevapaita ei toistaiseksi ole. Ratkaisuja ei myöskään tehdä puolisoiden välillä tai pelkästään perheen sisällä.
– Siihen saattaa liittyä sisaruksia, jotka asuvat eri paikkakunnilla ja joilla on erilaiset elämäntilanteet. Neuvottelu hoivavastuun jakamisesta voi olla hankalampaa ja se, kenelle hoivavastuu kaatuu, voi ehkä myös olla sattumanvaraisempaa, Närvi sanoo.