Lähes koko Gazan väestö tarvitsee humanitaarista apua vielä "todella pitkään ja todella paljon"
Tulitauko Gazassa herättää toiveita siitä, että kaistalle saataisiin toimitettua riittävästi ja turvallisesti humanitaarista apua. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski kuvaa Gazan humanitaarista tilannetta katastrofaaliseksi.
– On hyvä huomioida, se että aselepohan ei itsessään tietenkään tilannetta korjaa. Se mahdollistaa avun antamisen, jos apua saadaan riittävästi ja säännöllisesti Gazaan, Saarikoski sanoo STT:lle.
Israelin asevoimat vahvisti perjantaina puoliltapäivin, että aselepo oli astunut voimaan Gazassa. Aselepo on osa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin johtamaa rauhansuunnitelmaa.
Saarikoski näkee, että tällä hetkellä lähes kaikki gazalaiset tarvitsevat apua. Gazassa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä, joista noin puolet on lapsia.
Saarikoski muistuttaa myös, että jo kaksi vuotta sitten ennen viimeisimmän konfliktin laajentumista suuri osa Gazan asukkaista oli riippuvaista humanitaarisesta avusta.
Pelastakaa Lapset -järjestön kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen arvioi, että jokainen Gazan lapsi tarvitsee jossain muodossa humanitaarista apua.
– Ei se välttämättä tarkoita, että he ovat kaikki nälkiintymässä, mutta he ovat kokeneet trauman ja tarvitsevat psykososiaalista tukea, Haaranen sanoo STT:lle.
Gazassa on tuhoutunut tai vaurioitunut yli 90 prosenttia ihmisten kodeista. Se tarkoittaa, että suuri osa gazalaisista tarvitsee jonkinlaista suojaa.
Haaranen sanoo, että nyt olisi olennaista, että Gazassa ei kuolisi enää ihmisiä nälkään tai sellaisiin sairauksiin, joita pystyttäisiin helposti hoitamaan.
YK on julistanut Gazan kaupunkiin nälänhädän. Brittilehti Guardianin uutisoi tällä viikolla, että Gazassa 55 000:n alle kuusivuotiaan arvioidaan kärsivän akuutista aliravitsemuksesta.
Muun muassa YK:n riippumaton tutkintakomissio on katsonut, että Israel on syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Komission mukaan Israel on pyrkinyt tuhoamaan Gazan palestiinalaiset muun muassa näännyttämällä ja estämällä humanitaarisen avun pääsyn Gazaan.
Humanitaarinen apu tarkoittaa esimerkiksi ruokaa, puhdasta vettä, suojaa, terveydenhuoltoa ja käteiseen rahaan perustuvaa tukea. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta konfliktin eri osapuolten täytyy mahdollistaa siviileille suunnatun humanitaarisen avun pääsy konfliktialueelle.
Viimeisten kahden vuoden aikana on kuitenkin uutisoitu, että apua ei ole päässyt riittävästi Gazaan.
– Kysymys ei ole siitä, etteikö apua olisi mahdollista antaa, vaan siitä, että sitä ei ole saatu paikan päälle, Saarikoski sanoo.
– Me olemme valmiita. Meillä on varastot rajalla, eli apua on siellä, kunhan vain rajat aukeavat, Haaranen sanoo.
Sekä SPR:n Saarikoski että Pelastakaa Lasten Haaranen sanoo, että Gazaan pääsi tällä viikolla enemmän humanitaarista apua toimittavia rekkoja.
– Tätä täytyy jatkaa. Tämä ei saa olla vain kertaluontaista, vaan sen täytyy olla jatkuvaa ja tarpeisiin perustuvaa, Saarikoski sanoo.
– Tarpeet ovat tällä hetkellä niin mittavat, että apua tarvitaan vielä todella pitkään ja todella paljon.
YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher linjasi tällä viikolla 60 päivän suunnitelman, jolla Gazaan tuodaan tulitauon jälkeen elintärkeää hätäapua. Suunnitelmana kuuluu muun muassa ruoka-avun tarjoamisen laajentaminen, jotta se tavoittaisi Gazan 2,1 miljoonaa ihmistä.
Saarikoski sanoo, että monen gazalaisen elämän perusedellytykset on romutettu täysin kahden vuoden aikana. Ihmiset ovat eläneet pelossa ja epävarmuudessa niin itsensä kuin läheistensä puolesta.
Saarikoski listaa, että lähes koko Gazan kaistan infrastruktuuri on tuhottu ja sairaalaverkosto on romutettu. Se myös vaikeuttaa avun saamista perille. Saarikoski mainitsee myös, että esimerkiksi räjähtämättömät ammukset tulee ottaa huomioon avun toimittamisessa. Ne ovat vaaraksi niin avunantajille kuin avunsaajille.
Punaisella Ristillä on kenttäsairaala Gazassa, jossa on tälläkin hetkellä Saarikosken mukaan töissä kaksi suomalaista. Saarikoski sanoo, että omille avustustyöntekijöille on ollut henkisesti raskasta kohdata tilanteita, joissa kaikkia avuntarvitsijoita ei ole voitu auttaa, koska avun tarve on ylittänyt saatavilla olevat resurssit ja toimintamahdollisuudet.
Gazalaisviranomaisten mukaan Israel on surmannut kahden viime vuoden aikana ainakin yli 67 000 ihmistä Gazassa. YK pitää lukuja luotettavina.
Israel alkoi moukaroida Gazaa sen jälkeen, kun äärijärjestö Hamas ja muita palestiinalaisia äärijärjestöjä hyökkäsivät Israeliin kaksi vuotta sitten. Israelilaisviranomaisten mukaan hyökkäyksessä sai surmansa yli 1 200 ihmistä.
Pelastakaa Lapset -järjestön kohderyhmää ovat lapset ja perheet.
– He ovat kaikkein suurin ryhmä Gazassa, eivät vähemmistö, Haaranen sanoo.
Haaranen mainitsee myös, että raskaana olevat äidit ovat erittäin hauraassa asemassa Gazassa. Hänestä on tärkeää, että humanitaarista apua on jatkossa tarjolla paikoissa, jotka ovat turvallisia myös raskaana oleville, jotka saattavat hakea apua pienten lasten kanssa.
– Eihän äiti pysty raskaana lähtemään ihmismassaan taistelemaan ruuasta pienten lasten kanssa, Haaranen sanoo.
Tänä vuonna perustettiin Israelin ja Yhdysvaltain tukema Gaza Humanitarian Foundation, jonka tarkoitus on jakaa muun muassa ruokaa Gazassa. Heti alkuun kritisoitiin sitä, että sillä oli aivan liian vähän jakopaikkoja, ja peräänkuulutettiin YK:n koordinoimaa apua.