"Lähellä nollaa" – Asiantuntija: Velkajarrutavoitteet ja työllisyystoimet puuttuvat hallituksen budjettiesityksestä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusjohtajan Tuomas Matikan mukaan hallituspuolueiden sitoutuminen velkajarruun ei näy hallituksen tuoreessa budjettiesityksessä.

– Jos ne (velkajarru)tavoitteet otetaan vakavasti, kyllä se vaatii lisätoimia. Näitä tavoitteita kohti ei vielä menty. Se tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan edessä, jos tavoitteissa halutaan pysyä, Matikka sanoo STT:lle.

Hän huomioi, että budjettiriihessä päätettiin hyvin vähän uusista toimista, joita ei olisi ollut jo hallitusohjelmassa. Täten mittavaan alijäämäänkään ei ole juuri tulossa korjausta.

Hallitus kertoi tiistaina budjettiriihen päätteeksi ensi vuoden tulo- ja menoarviosta, joka jää 12,4 miljardia euroa pakkasen puolelle.

Tarkkaa nettosopeutussummaa hallitus ei ole kertonut. Samalla kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet velkajarruun, joka vaatii tulevalta hallituskaudelta tämänhetkisen arvion mukaan 8–11 miljardin euron sopeutustoimia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että tulevan hallituksen on sitouduttava velkajarrusopimuksen mukaiseen nettomääräiseen sopeutukseen, joka olisi hänen mukaansa tehtävä ensisijaisesti suorilla menosäästöillä.

Tuoreen budjettiesityksen alijäämää on selitetty erityisesti kasvaneilla korkomenoilla. Matikka sanoo, että 4,4 miljardin euron korkomenot kertovat enemmänkin valtionvelan määrästä.

– Onhan se iso summa totta kai, mutta ehkä se heijastelee enemmänkin, missä velkatilanteessa nyt ollaan. Kehitystä pitäisi saada korjattua tulevaisuudessa, Matikka sanoo.

Julkisen talouden näkökulmasta hallituksen päätös laskea yhteisövero 20:sta 18 prosenttiin ei saa Matikalta puhtaita papereita. Toimen on arvioitu laskevan verotuloja noin 850 miljoonalla eurolla vuosittain.

– Kyse on todella mittavasta asiasta. Ennen kaikkea, jos ottaa huomioon velkajarrusitoumukset ja muut suunnitelmat pidemmän aikavälin budjettitasapainon korjaamisesta, Matikka sanoo.

Matikka on tutkinut yhteisöveron vaikutusta yrityksiin viimeaikaisissa tutkimushankkeissa. Hän uskoo, että veroalella on ”joitakin positiivisia” vaikutuksia yritysten investointeihin ja toimintaan.

– Mutta tutkimusnäytön mukaan se ei riitä kompensoimaan veroalennuksen vaikutusta verotuloihin. Varmaan sieltä voi jotain tulla tulevana kasvuna takaisin, mutta arvioiden mukaan alennus tulee silti maksamaan satoja miljoonia euroja vuosittain.

Opposition suunnasta kuultuja vaatimuksia perua yhteisöveron alennus on hallituksen suunnasta torpattu sillä, että yritysten on kyettävä ennakoimaan toimintaansa.

Matikan mukaan on hankala arvioida, miten yksittäinen veropäätös vaikuttaa esimerkiksi investointipäätöksiin, jotka tehdään usein 15–20 vuoden aikajänteellä.

– Tietysti jollakin tavalla yritysten päätöksentekoon väkisinkin vaikuttaa se, jos on sitouduttu sopeuttamaan miljardeilla. Eihän se varmasti ole talouskasvua tai yritysten näkymiä parantava asia tulevaisuudessa.

Orpon mukaan tulevalla budjetilla pyritään tukemaan työllisyyden kasvua. Varsinaiset työllisyystoimet vaikuttavat kuitenkin riihipäätöksistä uupuvan.

Matikka ei näe, että myöskään pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen auttaisi työllisyyttä.

– Tuloveron alennuksilla on hyvin vähän työllisyyttä parantavia vaikutuksia. Käytännössä se on hyvin lähellä nollaa Suomessa ja muissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan.