Lukijalta: Ruokaturva on huoltovarmuutta
Maanviljelijän tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa. Mutta me viljelijät olemme myös yrittäjiä, joiden pitää saada työstämme toimeentulon.
Nykyinen kansallinen tukijärjestelmä rakentuu pitkälti yli 30 vuoden takaisten EU-jäsenyysneuvotteluiden varaan. Sitä ei voi yksinkertaisesti korjata esimerkiksi indeksikorotuksella. Maailma on vuosikymmenten aikana muuttunut, ja tarvitsemme maataloussektorin kokonaisuuden uudelleen tarkastelun.
Suomeen tarvitaan uusi kansallinen järjestelmä sekä korvausmekanismit, joiden lähtökohtana on ruokaturvan ja huoltovarmuuden turvaaminen.
Ruokaturva ei tarkoita vain sitä, että kaupan hyllyllä on tänään ruokaa. Se tarkoittaa, että Suomessa on pellot, tuotantokapasiteetti, osaaminen, koneet ja ihmiset, jotka pystyvät tuottamaan ruokaa myös kriisin aikana. Tämä on huoltovarmuutta.
Mutta huoltovarmuutta tarkasteltaessa on arvioitava, mitä lopulta haluamme turvata. Jos julkisin varoin ylläpidettävien viljavarastojen täydentäminen voi tapahtua tuontiviljalla, on arvioitava, vahvistaako järjestelmä riittävästi kotimaista tuotantokykyä?
Huoltovarmuuden pitää turvata myös se, että Suomessa on jatkossakin viljelijöitä, jotka tuottavat ruokaa.
Lannoitteiden ja energian hinnat poukkoilevat rajusti. Syynä voi olla muun muassa suurvaltojen johtajien päätös, kansainvälinen kriisi tai Suomen oma sisäpolitiikka.
Maatalousyrittäjä ei voi päättää tuotteensa hinnasta kuten moni muu yrittäjä. Tuotantopanosten hintojen poukkoillessa, kustannusriski jää yleensä viljelijän kannettavaksi.
Mikäli Suomi haluaa turvata kotimaisen ruoantuotannon, tähän on luotava puskuri. Jos yhteiskunta edellyttää maataloudelta huoltovarmuutta, kotimaista ruoantuotantoa ja investointeja, sen pitää myös tarjota viljelijälle ennakoitavat toimintaedellytykset.
Ja jos tarkoitus on, että jatkossakin kotimaisen ruuantuotantokyvyn säilyttäminen on huoltovarmuutta, sen rahoitusta ei pitäisi tarkastella vain maa- ja metsätalousministeriön menona.
Uuden huoltovarmuuteen perustuvan korvausjärjestelmän pitää olla koko valtion yhteinen asia ja sen rahoitus tulee nähdä osana sisäisen turvallisuuden ja puolustuksen kokonaisuutta. Maatalousministeriö vastaa maatalouspolitiikasta. Valtio kokonaisuutena vastaa huoltovarmuudesta.
Uusi järjestelmä on rakennettava valtiontukisääntöjen puitteissa. Suomen pitää selvittää, millainen kansalliseen ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen perustuva malli on mahdollinen, ja ryhtyä sen rakentamiseen rohkeasti ja ensi tilassa.
Maatalous on osa Suomen huoltovarmuutta, turvallisuutta ja itsenäisyyttä. Siksi myös sen rahoitus on nähtävä osana tätä kokonaisuutta.
Viljelijä ei voi olla halpuutettu huoltovarmuusvakuutus.
Johanna Riski
eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
Varsinais-Suomen keskustan maaseututoimikunnan puheenjohtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/