Lääkekorvausten omavastuukorotukselle tyrmäävää palautetta – "Tarkoittaa hyvin konkreettisesti hengissä pysymisen hinnannousua"
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen esitysluonnos lääkekorvausten alkuomavastuun korottamisesta 50 eurosta 70 euroon saa kovaa arvostelua alan järjestöiltä ja muilta toimijoilta.
Alkuomavastuun korottaminen tarkoittaisi, että lääkekorvauksia maksettaisiin vasta sen jälkeen, kun 70 euron kalenterivuosikohtainen alkuomavastuu on täyttynyt. Siihen asti lääkekorvausjärjestelmään kuuluvat reseptilääkkeet jäisivät siten kokonaan lääkkeen käyttäjän itse maksettaviksi. Vähäisiä ja satunnaisia lääkekustannuksia ei jatkossakaan korvattaisi.
Alkuomavastuun korottamisen myötä henkilöt, joiden lääkemenot ovat 70 euroa pienemmät, jäisivät kokonaan korvausten ulkopuolelle.
Maanantaina päättyneellä lausuntokierroksella esitysluonnos sai moitteita muun muassa Diabetesliitolta. Liiton mukaan insuliininpuutosdiabetes eli tyypin 1 diabetes edellyttää insuliinihoitoa, joka on välittömästi ja pysyvästi elämää ylläpitävää: ilman insuliinia tyypin 1 diabetesta sairastava henkilö kuolee muutamassa päivässä.
Liiton mielestä elämää välittömästi ylläpitävän, pysyvän lääkehoidon vuosittainen alkuomavastuu on rinnastettavissa perustuslain 7 §:n elämän ja turvallisuuden takaaman oikeuden horjuttamiseen.
– Insuliininpuutosdiabetesta sairastavalle alkuomavastuun nosto tarkoittaa hyvin konkreettisesti hengissä pysymisen hinnannousua. Diabetesliiton näkemys on, että tämä seikka on huomioitava osana perus- ja ihmisoikeusnäkökulman arviointia syksyllä valmistuvassa hallituksen esityksiin liittyvässä yhteisvaikutusten arvioinnissa, Diabetesliitto toteaa lausunnossaan.
Diabetesliiton mukaan tutkitusti noin viidennes suomalaisista jättää kustannussyistä ainakin joskus lääkkeitä ostamatta tai muita hoitoja käyttämättä, ja useimmiten lääkkeistä tinkivät pienituloiset potilaat, joiden terveydentila on huono, liitto huomauttaa.
– Koska pienituloisilla lääkekulut muodostavat suuremman osan käytettävissä olevista tuloista, kohdistuvat potilaan omavastuuta kasvattavat lääkesäästöt kipeimmin pienituloisiin ja paljon lääkkeitä tarvitseviin. Suunnitellut julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ja alkuomavastuun nosto kasvattavat yhdessä potilaan maksutaakkaa merkittävästi, liitto muistuttaa.
Myös Amnesty International huomauttaa, että esitetyt muutokset nostaisivat entisestään sairastamisen hintaa Suomessa.
– Pienituloiset ihmiset, joilla on vaikeuksia lääkkeiden maksamisessa, saattavat joutua säästämään esimerkiksi ruokakuluissa tai muissa välttämättömissä menoissa. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset eivät välttämättä priorisoi lääkkeitä joutuessaan valitsemaan, käyttävätkö rahaa lääkkeisiin tai esimerkiksi ruuan kaltaisiin välttämättömyyshyödykkeisiin, järjestö toteaa.
Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE huomauttaa, että Suomessa lääke- ja matkakustannusten sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen omavastuuosuudet ovat eurooppalaisittain korkeita.
– Nyt esitetyt muutokset tulevat lisäämään sairastuneiden maksutaakkaa entisestään ja johtavat monien kohdalla sairauden hoidon aloituksen viivästymiseen ja laiminlyöntiin. Kasvavat elinkustannukset yleisesti ja sairastamisen kustannusten nousu lisäävät sairastuneiden maksutaakkaa SOSTEn mielestä kohtuuttomasti.
HUS-yhtymän johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan alkuomavastuun nostamiseen liittyy monia kansanterveydellisiä riskejä.
– Muutos voi johtaa siihen, että taloudellisessa haastavassa tilanteessa oleva kansalainen ei osta hänelle tarpeellista lääkettä, jos on kyse vuoden ensimmäisestä lääkeostoksesta. Tämä voi uhata sekä uuden tarpeellisen lääkkeen aloitusta että erityiskorvattavien pitkäaikaislääkityksien jatkamista, Mäkijärvi varoittaa.
Riski lääkkeen poisjättämiselle tästä syystä on Mäkijärven mukaan erityisen suuri psykiatrisissa sairauksissa ja vähäoireisissa, mutta terveyttä pitkällä aikavälillä uhkaavissa kansansairauksissa, kuten esimerkiksi verenpainetaudissa.
– Korkea kalenterivuosikohtainen alkuomavastuu saattaa myös johtaa epätarkoituksenmukaiseen lääkkeiden hamstraamiseen loppuvuodesta. Alkuomavastuun merkittävän korottamisen sijaan olisi syytä harkita peruskorvausprosentin alentamista, Mäkijärvi ehdottaa.
Mäkijärven mukaan tämän muutoksen vaikutus tasoittuisi paremmin koko vuoden lääkeostoihin, eikä vaarantaisi välttämättömien erityiskorvattavien lääkitysten toteutumista.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava pitää tärkeänä hallituksen tavoitetta julkisen talouden tasapainottamisesta. Akava korostaa kuitenkin, että lääkekorvaussäästöjen vaikutuksia on arvioitava yhdessä hallituksen pienituloisiin ja hoitoa tarvitseviin kohdistuvien muiden sopeutuspäätösten kanssa.
– Alkuomavastuun korottaminen 70 euroon ei saa heikentää kohtuuttomasti monisairaiden ja pienituoloisten ihmisten toimeentuloa eikä estää oikea-aikaisen ja riittävän lääkeavun saamista lääkekustannusten noustessa. Vaihtoehtona olisi harkittava omavastuiden jaksottamista.
Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ei kannata esitettyjä lääkekorvausten heikennyksiä. SAK esittää, että lääkekorvauksien alkuomavastuun korottamisen sijasta korkeintaan nykyisen tasoinen alkuomavastuu tulisi jakaa vuosineljänneksille. Näin alkuomavastuun aiheuttama haitta yhdelle lääkeostokerralle jäisi pienemmäksi.
Kolmas palkansaajakeskusjärjestö STTK pitää tärkeänä, että hallituksen esityksen vaikutuksia arvioidaan myös yhdessä muiden hallitusohjelmassa suunniteltujen ja jo toteutettujen toimenpiteiden kanssa, joilla on vaikutuksia toimeentuloon ja välttämättömien hankintojen kustannustasoon.
– Uudistusten yhteisvaikutukset ovat laajat ja ne heikentävät merkittävästi erityisesti pienituloisten toimeentuloa ja asemaa, STTK huomauttaa.
Pelastakaa Lapset ry:n mukaan alkuomavastuun korottaminen 40 prosentilla on merkittävä ja vaikutukset voivat olla pienituloisille ihmisille voimakkaat.
– Sairastaville pienituloisille vanhemmille tämän suuruista korotusta voi olla mahdotonta kompensoida, jolloin seurauksena voi olla lääkehankinnoista, ruoasta tai jostain muista kotitalouden tärkeistä hankinnoista tinkiminen, järjestö katsoo.
Lääkäriliiton mukaan alkuomavastuun korottaminen 70 euroon merkitsee Kelan simulaatioiden perusteella reilun 200 000 asiakkaan jäämistä korvausten ulkopuolelle. Lääkäriliiton mukaan näissä tapauksissa vuosittaiset lääkekustannukset eivät kuitenkaan muodostune merkittäväksi taakaksi ja menetetty muutaman euron summa ei ole kohtuuton.
– Tiedossamme kuitenkin on, että taloudellisesti tiukoilla olevien omiin ratkaisuihin lääkehoidon aloituksesta vaikuttavat aina kustannukset. Samoin alkuvuoden vuosiomavastuun kertymisen aika muodostaa osalle monisairaita taloudellisia vaikeuksia.
Lääkäriliiton mielestä alkuvuoden taloudellisia ylimääräisiä rasituksia tulisi heidän osaltaan pyrkiä keventämään erityisesti vuosiomavastuun jaksottamisella niin, että lääkityksestä aiheutuvat kulut yksilön kannalta tasoittuisivat helpommin hallittaviksi.