Kyykäärmeisiin liittyy paljon harhaluuloja ja uskomuksia – jotkut voivat kuulostaa jopa uskomattomilta
Lämpiminä kevätpäivinä voi päästä näkemään käärmeiden kevätpuuhia, kun ne lähtevät liikkeelle talvehtimispaikoistaan.
Etenkin kyyt herättävät usein voimakkaita tunteita, sillä kyykäärme on Suomen ainut myrkyllinen käärmelaji. Kyyt eivät kuitenkaan turvaudu myrkkyyn kuin hätätilanteissa, sillä ne tarvitsevat sitä ravinnon hankkimiseen.
Luontoliiton luonnonharrastusryhmän jäsen Heikka Marttila-Tornio kehottaa ihmisiä suhtautumaan käärmeisiin rauhallisesti ja uteliaisuudella.
– Lähtökohtaisesti käärmeet välttävät kontaktia ihmisen ja muiden eläinten kanssa, sillä ne ovat myös itse saaliseläimiä. Jos näet käärmeen, sitä voi ihastella etäältä. Ne arvostavat rauhaa ja ovat itsekin loppupeleissä todella rauhallisia eläimiä, asiantuntija muistuttaa tiedotteessa.
Marttila-Tornio kertoo, että käärmeistä etenkin kyihin liittyy useita uskomuksia.
– Yleinen harhaluulo on esimerkiksi se, että kyyn poikaset olisivat aikuisia yksilöitä myrkyllisempiä ja aggressiivisempia. Moni on saattanut kuulla myytin esimerkiksi siitä, että naaraskyyt pakenevat puihin poikasiaan. Tällaiset uskomukset saattavat liittyä väärinkäsityksiin ja ennakkoluuloihin, hän arvelee.
Hyvällä tuurilla luonnossa kulkiessa voi päästä näkemään kyykoiraiden painia, jossa ne koittavat painaa toisensa maahan.
Koiraat eivät kuitenkaan pyri puremaan toisiaan painissa, vaan häviäjä poistuu paikalta, ja voittaja aloittaa naaraiden kosiskelun.
Parittelun jälkeen kyynaaraiden kesä kuluu auringossa paistatteluun. Ne jäävät usein lähelle talvehtimispaikkaa ja säästävät energiaa syömällä vain vähän ja ottamalla aurinkoa.
Vuoden 2023 kesästä eteenpäin myös kyy on rauhoitettu, kuten kaikki muutkin Suomessa tavattavat matelija- ja sammakkolajit.
Muita Suomessa tavattavia käärmelajeja ovat rantakäärme ja kangaskäärme, jota elää ainoastaan Ahvenanmaalla.