Kysely: Näin nuoret suhtautuvat kännykkäkieltoon
Nuoret suhtautuvat koulujen kännykkäkieltoon varsin ymmärtäväisesti, kertoo Opetus- ja kulttuuriministeriön, Nuorisotutkimusseuran ja valtion nuorisoneuvoston tuore lasten ja nuorten vapaa-aikaa tarkasteleva tutkimus.
Toisaalta varsinkin peruskouluikäiset toivovat, että kokonaisvaltaisten kieltojen sijaan rajoitukset kohdistuisivat puhelinten häiritsevään käyttöön.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä viime vuoden elo-lokakuussa Manner-Suomessa asuville 10–29 -vuotiaille nuorille.
Tutkimuksen toteuttamisaikana hallitus valmisteli esitystä älylaitteiden kiellosta oppituntien aikana. Lakiin perustuva kännykkäkielto peruskouluissa tuli voimaan elokuussa.
Vain noin kymmenes nuorista oli sitä mieltä, että puhelinten käyttöä ei tulisi rajoittaa kouluissa ollenkaan. Peruskoululaisista tätä mieltä oli joka viides.
Opetusta häiritsevien laitteiden takavarikoimista kannatti lähes 80 prosenttia vastaajista. Peruskoululaisista noin 60 prosenttia kannatti ajatusta.
Yli puolet vastaajista kannatti kaikkien puhelinten keräämistä pois oppituntien ajaksi. Peruskoululaisista tätä kannatti enää noin 40 prosenttia.
Suurin osa kyselyyn vastanneista koki sosiaalisen median käytön vaikuttaneen elämäänsä kokonaisuutena joko myönteisesti tai neutraalisti.
Noin joka kuudes nuori koki taas sosiaalisen median käyttönsä vaikuttaneen elämäänsä kokonaisuutena vähintään jossain määrin kielteisesti. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä todennäköisemmin hän koki somenkäyttönsä jokseenkin negatiivisena.
Sosiaalisen median ja kännyköiden käytön lisäksi tutkimus tarkasteli muun muassa nuorten kesälomien viettoa.
Tutkimuksessa havaittiin, että heikossa sosioekonomisessa asemassa olevilla, muunkielisillä ja vähemmistöihin identifioituvilla oli muita nuoria vähemmän tekemistä kesällä.
Näillä ryhmillä kesä sisälsi muita vähemmän matkustamista, mökkeilyä, harrastamista ja erilaisia arjesta poikkeavia elämyksiä.
Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista kertoi, että vietti kesälomansa työstä tai opiskelusta vapaana. Noin neljäkymmentä prosenttia vastaajista jäi vaille lomaa.
Vähiten kesälomaa viettivät korkeakouluopiskelijat erityisesti ammattikorkeakouluissa.
Tyypillisin syy sille, että kesälomaa ei vietetty, olivat työt. Tutkimuksessa arvioidaan, että kesäloma on voinut jäädä viettämättä nuorilta usein pakon sanelemana, koska esimerkiksi töiden tekeminen on ollut välttämätöntä.
Toisaalta kesäloman väliin jääminen voi kertoa myös siitä, että nuoret ovat onnistuneet saamaan kesätyöpaikan, joista on tällä hetkellä kova kilpailu.
Muita syitä kesäloman viettämättä jättämiselle olivat muun muassa siviili- ja varusmiespalvelun suorittaminen, lapsen hoitaminen kotona ja töiden etsintä.