Kurvinen tahtoo laajan yhteisymmärryksen työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) on huolissaan suomalaisten osaamistason laskusta.

– Suomi on menettämässä osaamiseen perustuvaa etuaan. Valitettavasti käyrä on kääntynyt väärään suuntaan. Suomen Pankki on laskenut, että niin sanottu inhmillinen pääoma kääntyy laskuun 2040-luvulla.

– Me pystymme vielä reagoimaan, kun nyt heräämme tähän, ministeri kannustaa.

Kurvinen käytti torstaina toimihenkilöjärjestö STTK:n Osaamattomuudesta osattomuuteen-talousseminaarin päätöspuheenvuoron, jossa hän korosti laajan osaamistason merkitystä koko Suomen tulevalle pärjäämiselle ja menestykselle.

– Osaamistason lasku, jopa osaamattomuus johtaa osattomuuteen, josta on lyhyt matka yhteiskunnalliseen epävakauteen.

– Elinkeinoelämänkin pitäisi olla tästä kiinnostunut. Vakaus tarkoittaa pienempiä kuluja ja tehokkuutta, Kurvinen ohjeistaa.

Osaaja- ja työvoimapulaan tulee ministerin mukaan vastata myös työperäisen maahanmuuton lisäämisellä. Kurvinen haluaa tästä laajan parlamentaarisen yhteisymmärryksen, vaikka maahanmuutto ylipäätään onkin poliittisena kiistakapulana kuuma peruna.

– Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito ei ole mahdollista ilman työllisyysasteen selkeää nostoa. Tarvitsemme kaiken työvoiman käyttöön, ja erittäin laajaa koulutus- ja työperäistä maahanmuutoa.

– Olisiko mahdollista, että me Suomessa pystyisimme löytämään edes työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton suhteen konsensuksen?

Ministeri varoittaa paitsi osaamistason laskusta, myös koulutuksellisen tasa-arvon heikentymisestä. Kurvinen korosti koulutuksen saavutettavuuden merkitystä.

– Tällä kaudella olemme nostaneet oppivelvollisuuden tai oppioikeuden 18 ikävuoteen. Suunnanmuutos on tehty myös siinä, että korkeakoulutuksen supistamisesta ja keskittämisestä on siirrytty laajentamiseen eri alueille, samoin koulutusvastuiden lisääminen toteutettiin muutama viikko sitten.

Kurvinen muistuttaa myös kohtaanto-ongelmasta. Hän toteaa, että voimavarat saadaan käyttöön, kun koulutusta on ympäri Suomen.

– Jos jossain päin Suomea oleva tehdas ei saa työvoimaa, niin jos se lähtee, ei se lähde kasvukeskukseen Suomessa, vaan kokonaan pois Suomesta.

Pelkkiä aplodeja koulutuksen alueellistaminen ja koulutusvastuiden lisääminen ei Kurvisen mukaan ole kerännyt ammattijärjestöiltä. STTK:lle ministeri osoitti kiitoksensa siitä, että se jäsenliittoineen on ymmärtänyt uudistusten arvon.

– Alueellisen koulutusverkon vahvistaminen merkitsee mahdollisuuksia niin yrityksille, alueille kuin ihmisillekin.