Kuntavaalitutkimus: Tärkein äänestämään ajanut tekijä oli velvollisuuden tunne
Tärkein äänestämään ajanut tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuksesta.
Enemmän kuin neljä viidestä (84 prosenttia) äänestäneestä arvioi, että äänestämisen kokeminen kansalaisvelvollisuudeksi vaikutti vaaliuurnille lähtemiseen paljon tai melko paljon. Tätä mieltä olivat myös nuoret (80 prosenttia).
Muita merkittäviä vaaliuurnille ajavia tekijöitä olivat tunne äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin ja vaalin lopputulokseen, hyvän ehdokkaan löytyminen sekä halu tukea ehdokasta.
Vailla merkitystä ei ollut myöskään halu tukea jotakin puoluetta.
Joka toinen arvioi myös, että äänestämällä kuntavaaleissa pystyi vaikuttamaan koko valtakuntaa koskeviin asioihin, ei ainoastaan kotikunnan.
Eri tahojen suosituksilla ja kehotuksilla sen sijaan ei ollut merkittävää vaikutusta siihen, että lähdetiin äänestämään. Isompaa merkitystä äänestysintoon ei ollut myöskään kuntavaalien alla tapahtuneilla terrori-iskuilla Pietarissa ja Tukholmassa.
Tutkimuksessa kysyttiin taustatekijöitä myös äänestämättä jättämisestä.
Noin puolet (48 prosenttia) kuntavaaleissa nukkuneista ilmoitti tehneensä ratkaisun jättää äänestämättä jo monia kuukausia ennen vaaleja.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa nukkuneet olivat tehneet ratkaisun tuntuvasti aiemmin kuin edelliskerralla vuonna 2012.
Suoranaista protestointia ei tunnustettu syyksi jättää äänestämättä.
Merkittävimmät yksittäiset äänestämättömyyden syyt olivat epäluottamus politiikkaa kohtaan (54 prosenttia) ja vaikeus löytää itselle sopivaa ehdokasta (47 prosenttia).
Muihin tärkeisiin syihin kuului se, että asioiden arvioitiin hoituvat kohtuullisen hyvin muutenkin, ei tarvinnut lähetä äänestämään sekä äänestämisen vähäinen hyöty itselle.
Vailla merkitystä ei ollut myöskään vaikeus löytää sopivaa puoluetta sekä epäusko yhden äänen vaikuttavuuteen. Näillä kaikilla oli merkitystä vähintään kahdelle viidestä vastaajasta.
Suoranaista protestointia sen sijaan ei tunnustettu syyksi jättää äänestämättä.
”Halusin näpäyttää aiemmin kannatettua puoluetta” oli tärkeä syy vain yhdelle kymmenestä.
Se, että vaaleissa ei olisi ollut mielestä tarpeeksi menoa, meininkiä ja viihteellisyyttä ei osoittautunut myöskään juuri minkäänlaiseksi verukkeeksi jättää äänestämättä (11 %).
Eri puolueiden kannattajien väliltä löytyi tutkimuksen mukaan eroja suhtautumisessa äänestämiseen.
Keskustan kannattajat pitivät keskimäärää tärkeämpänä vaikuttimena halua tukea jotakin yksittäistä ehdokasta.
Tulos on sopusoinnussa sen tiedon kanssa, jonka mukaan keskustan kannattajat valitsivat keskimäärää useammin sopivan ehdokkaan välittämättä puoluekannasta.
Perussuomalaisia äänestäneitä puolestaan ajoi muita useammin vaaliuurnille tieto terrori-iskuista Pietarissa ja Tukholmassa.
Perussuomalaisten tukijat kertoivat myös, että aatteellis-ideologiset tekijät vaikuttivat haluun lähteä äänestämään.
Kokoomuksen kannattajien näkemykset noudattelevat koko kansan arvioita keskimäärin.
Hieman keskimäärää useammin äänestämässä käyntiin vaikutti luottamus äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin sekä halu tukea puoluetta.
SDP:n äänestäjät korostivat muita enemmän sitä, että äänestämällä voi vaikuttaa koko maata koskeviin asioihin.
Vihreiden äänestäjien taustavaikuttimena oli keskimääräistä useammin halu tukea vihreää aatetta ja puoluetta.
Vasemmistoliiton kannattajia puolestaan ajoivat äänestämään monetkin eri tekijät.
Keskimääräistä useammin tärkeitä asioita olivat halu tukea aatetta ja puoluetta, usko äänestämisen vaikuttavuuteen.
Puolueen kannattajat arvioivat muita useammin myös niin, että äänestämisestä on itselle hyötyä.