Kultarannassa väiteltiin Natosta – Väyrysen linja erottui EU-keskustelussa
Erilaiset ja jopa vastakkaiset näkökannat kohtasivat Kultaranta-keskustelujen toisena päivänä Naantalissa.
Paneelissa Itämeren alueen turvallisuudesta ehdotettiin ratkaisuksi niin Nato-jäsenyyttä kuin sen karttamista. EU-keskustelussa Paavo Väyrynen (kesk.) erottui linjakkaasti muista unionin purkajana sen kehittämisen sijaan.
Melko odotetusti edenneeseen keskusteluun saatiin eloa kun presidentti Sauli Niinistö pomppasi yleisöstä puolustamaan tapaamisiaan presidentti Vladimir Putinin kanssa. Pontimena oli Ruotsin valtiopäivien ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Karin Enströmin kysymys, jossa Putinin kutsumista kylään pidettiin ruotsalaisittain jossain määrin vaikeana ymmärtää.
Niinistö muistutti, että maailmalla on pidetty tärkeänä osoittaa venäläisille suoraan, kun nämä ovat tehneet väärin, ja toisaalta pitää auki vuoropuhelun latua.
– Olen kuullut arvostelua – tosin siitä on jo vuosia – joitakin ääniä Baltiasta. Nyt näköjään myös Ruotsista. Minusta te olette vähän aikaanne jäljessä, Niinistö napautti.
Hän halusi myös selventää, ettei Venäjä ei ole pyrkinyt keskusteluissa vaikuttamaan sen paremmin Suomen ulkopoliittiseen linjaan, pakotepolitiikkaan kuin puolustusyhteistyöjärjestelyihin.
Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Allan Widmanin mukaan pääministeri Stefan Löfven tuskin ottaisi Putinia nykyoloissa vastaan.
Hän kuitenkin tarkensi STT:lle, että Ruotsissa ymmärretään hyvin yhteydenpitoa Suomen historiallisen ja maantieteellisen Venäjä-suhteen perusteella.
EU-maista Suomi soveltuu tällaiseen dialogiin hänen mukaansa ehkä parhaiten.
– En ole tavannut yhtään ruotsalaispoliitikkoa, joka olisi ilmaissut ärtymystä tai tyytymättömyyttä Suomen ja Venäjän harjoittamasta vuoropuhelusta, Widman vakuutti.
Porvariopposition liberaaleihin lukeutuva Widman puolusti vankasti Nato-jäsenyyden hakemista parhaana ratkaisua sekä Suomelle että Ruotsille. Hänen mielestään Ruotsin nykyinen liittoutumattomuuden, solidaarisuuslausekkeiden ja kahdenvälisten puolustussopimusten kokonaisuus on sekava.
– Tiedämmekö edes aina itse, kuinka aiomme reagoida eri tilanteisiin? Tarvitsemme kiinteämmät raamit ja ne löytyvät Natosta, Widman sanoi.
Hän, toisin kuin Suomen ja Ruotsin hallitukset, näkee isäntämaasopimuksen pohjustavan liittymistä eikä ”viimeisten haparoivien askelten” ottaminen olisi enää suuri muutos Ruotsille.
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) oli kannassaan Nato-jäsenyyttä vastaan yhtä vankkumaton.
Hän ihmetteli liittymisen perustelemista sillä, että Suomi ja Ruotsi joutuisivat kuitenkin väistämättä mukaan sotilaalliseen konfliktiin Itämeren alueella.
– Mutta jos konflikti puhkeaa, en voi kuvitella sotilasliittoon kuulumista varmempaa tapaa taata sitä, ettei ulkopuolelle voi jäädä, Tuomioja sanoi.
Päivän toisessa keskustelussa etsittiin EU:n olemassa olon oikeutusta ja keinoja kehittää integraatiota. Paitsi europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, joka puhui ”liittovaltiokehityksen” pysäyttämisestä ja euroalueen hallitun purkamisen välttämättömyydestä.
Keskustelun alkajaisiksi pidetyssä yleisöäänestyksessä Britannian EU-eroon uskovat olivat vähemmistössä. Parin päivän kuluttua selviää, oliko kyse enemmistön kannalta toiveajattelusta.