Kulmunin englannin kieli kerää kiitoksia – Tämä suosikkisarja on keskustajohtajan kehutun kielitaidon salaisuus 

Professorin mukaan elinkeinoministerin aksentti on niin hyvä, että sitä on vaikea saada pelkästään kouluopetuksesta.
Keskusta

Keskustan puheenjohtajan, elinkeinoministeri Katri Kulmunin englannin kielen taito on saanut viime päivinä kehuja useilta tahoilta.

Suitsutusten innoittajana ovat olleet Kulmunin esiintymiset EU-kokouksissa.

Ex-valtiosihteeri ja keskustakonkari Risto Volanen totesi Twitterissä, ettei ole pitkään aikaan kuullut kenenkään suomalaisministerin puhuvan yhtä hyvää englantia. Hän viittasi EU:n Liikenne-, viestintä- ja energianeuvoston kokouksen yhteydessä tehtyyn haastatteluun.

Pari päivää myöhemmin Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb yltyi kehumaan Kulmunin esiintymistä Euroopan unionin kilpailukykyneuvoston lounaalla.

Hänen mukaansa Kulmuni johti puhetta hyvin ja erinomaisella englannin kielellä.

– Well done, Stubb kirjoitti.

Myös kansanedustaja Saara-Sofia Sirén kertoo pistäneensä saman asian merkille ollessaan Kulmunin johtaman delegaation matkassa.

Kuoroon yhtyi myös kokoomuksen ohjelmapäällikkö Antti Vesala.

– Erinomaista ja sujuvaa esiintymistä elinkeinoministeriltä monissa yhteyksissä. Hyvä Katri Kulmuni, Vesala hehkuttaa.

Jyväskylän yliopiston englannin professori Anne Pitkänen-Huhta pitää Kulmunin englantia selkeänä, erittäin ymmärrettävänä ja luontevana.

– Puheesta kuulee, että hän on käyttänyt englantia paljon ja hän pystyy puhumaan ammatillisista asioista erittäin luontevasti. Voisi sanoa, että Kulmuni pystyy varmasti ilmaisemaan itseään englanniksi aivan yhtä hyvin kuin äidinkielellään, Pitkänen-Huhta arvioi Suomenmaan pyynnöstä.

Aksentista hän päättelee, että Kulmuni on todennäköisesti viettänyt pitempiä aikoja maissa, joissa puhutaan englantia.

– Tuollaista aksenttia on vaikea saada pelkästään koulun opetuksessa.

Näin ei Kulmunin kohdalla tosin ole. Opiskeluaikana hän asui ja opiskeli Pietarissa. Koulunsa Kulmuni on käynyt ruotsiksi.

Englannin taitonsa salaisuudeksi hän paljastaa suositun brittiläisen televisiosarjan.

– Kielitaito tulee siitä, että lapsena katsoin aina koulun jälkeen Emmerdalea.

Poliitikkojen kielitaidolle tai sen puutteelle on takavuosikymmeninä naureskeltu paljonkin. Pitkäaikaisen keskustaministeri Ahti Karjalaisen innoittamana syntyi jopa ihan oma, kieleen sittemmin vakiintunut termi, tankeroenglanti.

Kulmunin sukupolven nuoret puhuvat keskimäärin selvästi paremmin englantia ja muita vieraita kieliä kuin edeltäjänsä.

Tämä ero tuli ilmi myös muutaman vuoden takaisessa kyselyssä, jossa selvitettiin englannin kielen asemaa Suomessa (National Survey on the English language in Finland ).

– Englannin kielen osaaminen on nuorilla parempaa ja käyttö paljon yleisempää, tutkimuksen tekijöihin kuulunut Pitkänen-Huhta toteaa.

Hänen mukaansa tämä johtuu osaltaan siitä, että lapset kuulevat englantia pienestä pitäen esimerkiksi median ja pelien kautta.

Toisaalta perheillä on nykyään enemmän kansainvälisiä kontakteja ja ulkomaille matkustetaan useammin.

– Nämä mahdollisuudet eivät tietysti ole yhteiskunnassa tasaisesti jakaantuneet, joten erojakin osaamisessa on paljon, professori huomauttaa.

Vanhemmat ikäpolvet ovat puolestaan alkaneet oppia englantia vasta koulussa.

– Niillä, jotka aloittavat vanhempana kielen oppimisen, ääntäminen harvoin kehittyy yhtä hyväksi kuin niillä, jotka aloittavat sen jo lapsena.

Takavuosina saatettiin moittia suomalaisten kielitaitoa sekä vielä enemmän heidän rohkeuttaan käyttää vieraita kieliä.

Tähänkin on tullut muutos, mikäli vuoden 2012 Eurobarometriä on uskominen. Siinä selvitettiin eurooppalaisten omaa käsitystä kielten osaamisestaan.

Peräti 70 prosenttia suomalaisista ilmoitti osaavansa puhua englantia niin hyvin, että pystyy käymään sillä keskustelun.

EU:n keskiarvo oli 38 prosenttia. Ruotsalaisilla ja tanskalaisilla vastaava luku oli 86 prosenttia.

– Muilla pohjoismailla on se etu, että niiden omat kielet ovat englannin sukulaiskieliä, Pitkänen-Huhta muistuttaa.