Kulmuni ja Saarikko eri linjoilla keskustan elitistymisestä – “en kyllä tunnista keskustaa muuksi kuin tavallisten, hyvien suomalaisten porukaksi“
Keskustan puheenjohtajan paikasta syyskuun puoluekokouksessa kisaavat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni ovat eri mieltä siitä, miten keskusta nähdään.
Kulmunilta kysyttiin keskustan Uudenmaan piirin kokouksessa Tuusulassa pidetyssä puheenjohtajatentissä lisätietoa hänen aiemmasta lausunnostaan, jonka mukaan keskustasta on tullut kuva elitistisenä puolueena.
Kulmuni kertoi kiertäneensä heinäkuussa noin 70 tilaisuutta ja päässeensä vainulle siitä, miksi keskusta koki historiallisen suuren vaalitappion keväällä 2019.
– Johtopäätös on sen kaltainen, että vallan vuodet tylsistyttävät ajattelua. Aina pitäisi miettiä myös tulevaa, keskusta ei ole miettinyt riittävästi sitä tulevaa, että mihin suuntaan tämä maa menee 2030-luvulla.
Kulmunin mukaan ihmillä on huoli siitä, arvostetaanko heidän elämäntapaansa, saako omalla autolla ajaa ja syödä mitä haluaa, ja arvostetaanko heidän kotiseutuaan.
Keskusta ei ole vastannut näihin huoliin, Kulmuni näkee.
– Keskusta ei ole panostanut vallan vuosina tulevaisuustyöhön.
Saarikko puolestaan muisteli sitä elitististä kokemusta, kun hän vuosi sitten tapasi Japanin kruununprinssi Akishinon ja kruununprinsessa Kikon Järvenpään Ainolassa.
Lounastapaamisella ei saanut ohjeistuksen mukaan keskustella mistään, mistä on mielipiteitä tai mikä sivuaa politiikkaa.
– Kyllä Suomen Keskusta vaikutti aika vähän herraskaiselta siihen hommaan verrattuna.
– En kyllä tunnista keskustaa, niitä ihmisiä joita olen eri puolilla Suomea tavannut ja tätä liikettä, muuksi kuin tavallisten, hyvien suomalaisten porukaksi, Saarikko vastasi Kulmunin kommenttiin.
Saarikko sanoi, että keskustan täytyy olla aidosti suvaitsevainen puolue.
– Sen ydin on se, keskitymmekö me toisissamme niihin asioihin, jotka yhdistävät meitä, vai niihin jotka erottavat meitä.
Saarikon mukaan keskusta on parhaimmillaan, kun se on aidosti keskitiellä ja poliittisesti keskellä olevien ihmisen liittouma.
– Ei niin, että se on tiukasti käpertyvä liike joka määrittelee, kuinka täällä saa ajatella. Keskustaan kuuluu avara ajattelu, keskustan suurimmat huolet liittyvät käpertymiseen näinä aikoina.
Puheenjohtajuutta tavoitteleva Petri Honkonen sanoi haluavansa lopettaa keskustan vellomisen siinä välitilassa, ollaanko hallituksessa vai eikö olla.
– Suomi on nyt todella vaikeassa tilanteessa, ja hallitus on paikka vaikuttaa, hän korosti.
Puheenjohtajakisan villiksi kortiksi itsensä nimennyt Ilkka Tiainen totesi, että keskusta on tärkein puolue Suomessa. Hän sanoi asuneensa monissa maissa, ja aina Suomeen palatessa asiat näyttävät olevan hyvin.
– Keskusta on aina nostanut esiin isoja keskustelunaiheita ja tehnyt isoja uudistuksia. Keskusta on kulttuurin ja sivistyksen puolue. Siitä löytyy ammennettavaa, hän sanoi.
Keskustan varapuheenjohtajaksi pyrkivä kansanedustaja Hilkka Kemppi kritisoi puoluettaan siitä, että se antaa muille puolueille tilan asioissa, jotka eivät ole sille varsinaista verenperintöä.
– Olemme esimerkiksi antaneet tilaa perussuomalaisille ja vihreille maahanmuuttokysymyksissä.
– Nyt EU-kysymykset ovat pinnalla, mutta jännitämme keskustelua EU:hun liittyvistä yksityiskohdista kuten siitä, kuuluvatko avustusmuotoiset tuet EU:n piiriin.
Varapuheenjohtajakisassa mukana oleva kansanedustaja Pasi Kivisaari korosti, että keskustalla ei pitäisi olla mitään hävettävää, itsetunnon tulisi päinvastoin olla korkealla.
– Keskustan kannatus on saattanut tuoda lamaantuneisuuden ilmapiiriä.
– Meidän pitää lähteä liikkelle kohtaaminen kerrallaan ja välittää keskustaliikkeen arvoja ympärillemme. Keskustalla on pohja kunnossa, uskon tekemiseen.
Varapuheenjohtajuutta tavoitteleva valtiovarainministeri Matti Vanhasen EU-avustaja Riikka Pakarinen haluaa parantaa keskustan tekemistä ympäristöpolitiikassa.
– Keskusta on aina ollut kohtuullisuuden ja maltillisuuden puolue, sen pitää näkyä myös näissä kysymyksissä.
Pakarisen mukaan turpeestakin pitäisi pystyä keskustelemaan ilman kiihkoilua.
– Totta kai on päivänselvää, että siitä pikkuhiljaa pyritään luopumaan, mutta nyt sille ei ole korvaajaa. Kannatan avointa keskustelua, mennään saman pöydän ääreen ja keskustellaan kiihkoilematta.
Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja varapuheenjohtajehdokkaat jakavat huolen keskustan huonosta kannatuksesta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.
Pirkkalainen sanoi, että resursseja kohdennetaan konkreettisesti näille seuduille.
– Näkyvyyden nostaminen ei onnistu nappikaupalla.
Pirkkalainen tiesi, että Ruotsin viime parlamenttivaalien alla sikäläinen sisarpuolue kysyi kaupunkilaisilta, mikä saisi heidät äänestämään keskustaa.
– Vastaus oli, että jos me vain tietäisimme, että keskusta on läsnä täällä, voisimme äänestää keskustaa. Eli näkyvyys ja läsnäolo ovat erittäin tärkeitä.
Kemppi totesi, että aktiivisia keskustalaisia toimijoita on pääkaupunkiseudulla suhteessa vähän.
– Luontainen keskustalaiseen törmääminen ei tapahdu kuten Asikkalan R-kioskilla. Meidän pitää puolueena tunnistaa se tilanne ja olla tukena, koska keskusta alisuoriutuu Uudellamaalla ja Helsingissä.
Kivisaari muistutti, että kysymys on uskottavuudesta.
– Puolueessa on välillä outoja mielenilmaisuja, asetetaan maaseudut ja kaupungit vastakkain, leimaudutaan tiettyyn alueeseen. Ei se näin ole, vaan missä ihminen, siellä keskusta. Pitää rinta kaarella uskaltaa tehdä kaupunkipolitiikkaa, puolustaa Uuttamaata ja suuria kaupunkeja.
Pakarinen sanoi keskustan tilanteen Uudellamaalla olevan se juurisyy, joka sai hänet lähtemään varapuheenjohtajakisaan.
– Tarvitaan ihmisiä, joilla on tarttumapintaa Uudellemaalle ja maaseudulle.
– Tarvitaan innostavaa uutta toimintaa, täällä eivät tupaillat tai telttakahvit välttämättä pure.
