"Väsyneenä ei pidä ajaa lainkaan" – Näin moni kuolonkolareista johtuu kuljettajan väsymyksestä

Kuljettajan väsymyksen arvioidaan vaikuttaneen noin viidennekseen kuolonkolareista vuosien 2012 ja 2021 välillä. Asia selviää liikenneonnettomuuksia tutkivien lautakuntien selvityksistä, kertoo Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tiedotteessa.

Yli kolmannes väsyneenä onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista oli päihtyneitä.

OTIn liikenneturvallisuuspäällikön Esa Rädyn mukaan väsymyksen arviointi kuolemaan johtaneen onnettomuuden tutkinnassa ei ole yhtä suoraviivaista kuin esimerkiksi päihtymyksen.

– Onnettomuustutkinnassa kerätään kuitenkin monenlaista tietoa, jonka perusteella voidaan arvioida kuljettajan väsymystä sekä väsymyksen vaikutusta onnettomuuteen. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi silminnäkijöiden havainnot ajoneuvon vaeltelusta kaistalla sekä se, että kuljettaja ei ole jarruttanut lainkaan ennen törmäystä, Räty sanoo tiedotteessa.

Kuljettajan väsymyksen arvioidaan vaikuttaneen kymmenen vuoden aikana kaikkiaan 316 kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen.

Eniten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joihin kuljettajan väsymys oli vaikuttanut, tapahtui kesällä. Kuolonkolarit eivät painotu öihin, vaan niitä tapahtuu kaikkina vuorokaudenaikoina.

– Taustalla voivat olla esimerkiksi pitkät ajomatkat ja väsymistä aiheuttava, helteinen ilma päivisin, Räty arvioi tiedotteessa.

Onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista kolme neljännestä oli vapaa-ajan matkalla. Ammattiajossa tai ammattiin liittyvässä ajossa oli 13 prosenttia kuljettajista.

OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari suosittelee autoilijoita pitämään riittävästi taukoja, vaihtamaan mahdollisuuksien mukaan kuljettajaa ja erityisesti kesäisin juomaan riittävästi nestettä.

– Väsyneenä ei pidä ajaa lainkaan. Kun puhutaan väsymyksestä johtuvista onnettomuuksista, kuljettajat ovat itse merkittävässä roolissa liikenneturvallisuuden kannalta, Parkkari sanoo tiedotteessa.