"Koronavuodet muuttivat suomalaisten sosiaalista kulttuuria"

Koronavuosilla on ollut ratkaiseva vaikutus yksinäisyyden lisääntymiseen suomalaisessa yhteiskunnassa, Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori Niina Junttila arvioi. Junttila toimi koordinaattorina Osallistujien Suomi -toimenpideohjelman laatineessa asiantuntijaryhmässä.

Junttilan mukaan koronavuosien jälkeen ajateltiin, että koronarajoitusten purkamisen jälkeen suomalaisten sosiaalinen elämä palaisi entiselleen ja lisääntyneet yksinäisyyden kokemukset painuisivat laskuun, mutta näin ei ole tapahtunut.

Koronavuodet johtivat Junttilan mukaan suomalaisten sosiaalisen kulttuurin muutokseen, jonka myötä esimerkiksi nuorten harrastaminen on vähentynyt ja aikaa vietetään enemmän kotona ja ruutujen äärellä. Samaan aikaan myös työpaikoilla on jatkettu korona-aikana alkanutta etätöiden tekemistä, mitä on osaltaan tukenut se, että monet yritykset ovat etätöiden tekemisen vuoksi supistaneet toimitilojaan.

– Meillä on lähtenyt korona-ajalta monta polkua, jotka jatkavat vaan kulkuaan, kun niitä ei ole saatu katkaistua. Etäilystä on tullut uusi normaali. Me suomalaiset ehkä jäimme erityisesti siihen kiinni, kun on meille on jotenkin sopivaa olla etäällä muista, Junttila sanoi STT:lle.

Junttilan mukaan ensimmäinen askel yksinäisyyden vähentämisessä on ongelman tiedostaminen. Hän korostaa yksinäisyyden mittavia negatiivisia terveysvaikutuksia ja toisaalta sen sisäistä turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia.

– Monien ääritekojen ja vaikkapa koulusurmien taustalta löytyy se, että lapsi tai nuori on jätetty ulkopuolelle, häntä ei ole otettu mukaan tai häntä on kohdeltu kaltoin, Junttila muistuttaa.