Koronatrendi jatkui viime vuonna: Uusimaa menetti muuttotappiona väestöään muualle Suomeen ensimmäistä kertaa 70 vuoteen

Viime vuonna jopa 127 kuntaa sai muuttovoittoa kuntien välisissä muutoissa. Ennen koronaa muuttovoittoa teki vain 54 kuntaa.
Muuttoliike

Ensimmäisenä koronavuonna alkanut trendi Suomen sisäisestä muuttoliikkeestä sai jatkoa viime vuonna. Tilastojen perusteella kaupungeista on jatkettu kehyskuntiin muuttamista sekä asettumista laajemmin ympäri Suomea. Myös esimerkiksi Tampereen vetovoima sai jatkoa.

Tilastokeskuksen mukaan Uudenmaan maakunta menetti viime vuonna historiallisesti muuttotappiona väestöään muualle Suomeen. Tämä on ensimmäinen kerta ainakin 70 vuoteen.

Uudenmaan maakuntien välinen nettomuutto, eli tulomuuton ja lähtömuuton erotus, jäi runsaat 2400 ihmistä miinukselle.

Lapin maakunta sai puolestaan muuttovoittoa muualta Suomesta ensimmäisen kerran vuoden 1962 jälkeen, yhteensä 86 ihmistä. Kaikkiaan seitsemän maakuntaa sai viime vuonna muuttovoittoa.

Määrällisesti suurimman muuttovoiton sai Pirkanmaan maakunta (3375 ihmistä). Seuraavaksi suurimmat muuttovoitot saivat Varsinais-Suomi (1155) ja Pohjois-Savo (707).

Pirkanmaan ja Pohjois-Savon muuttovoitot olivat määrällisesti suurimmat yli 70 vuoteen.

Maakuntien välisessä muuttoliikkeessä tappiota teki 12 maakuntaa. Eniten muuttotappiona väestöään muualle Suomeen menetti Uudenmaan jälkeen Pohjanmaa (725 ihmistä) ja Satakunta (577 ihmistä).

Muuttotappiosta tunnetun maakunnan Etelä-Savon muuttotappio oli pienin yli 30 vuoteen.

Viime vuonna kaikkiaan jopa 127 kuntaa sai kuntien välistä muuttovoittoa. Määrä on suurin vuoden 1992 jälkeen. Esimerkiksi ennen koronapandemiaa vuonna 2019 muuttoliike oli voitollinen vain 54 kunnassa.

Määrällisesti eniten muuttovoittoa sai viime vuoden tapaan Tampere (1816 ihmistä). Tampereen jälkeen muuttovoittoa teki Kuopio (1081) ja Oulu (811). Kuopion muuttovoitto oli määrällisesti suurin yli 70 vuoteen.

Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttovoitollisimpia olivat kehyskunnat Sipoo, Tuusula, Kauniainen ja Kaarina.

Muuttotappiollisin kunta oli Helsinki 4210 ihmisellä. Helsingin jälkeen muuttotappiota kokivat Vantaa (1317), Vaasa (459) ja Kemi (362). Vantaan muuttotappio oli määrällisesti suurin yli 70 vuoteen.

Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttotappio oli suurin Kemissä ja Lieksassa.

Koko maan muuttovoitto oli viime vuonna suurinta yli 30 vuoteen. Nettomaahanmuutto oli noin 22 900 ihmistä, luku kasvoi noin 5 100 ihmisellä edeltävästä vuodesta. Kasvun syynä oli erityisesti maahanmuuton lisääntyminen.

Maahanmuuttoja oli liki 36 400 ja maastamuuttoja noin 13 500.

Nettomaahanmuutto koostui lähes kokonaan ulkomaan kansalaisista. Suurin osa Suomen muuttovoitosta tuli edelleen EU:n ulkopuolelta muuttaneista, mikä lisääntyi viime vuonna entisestään.

Eniten muuttovoittoa tuli Venäjältä (2390 ihmistä), Ukrainasta (1422) ja Virosta (1358).