Koronarajoitukset vähensivät huumeita vankiloissa, vankiloihin saapuu kuitenkin aiempaa huonovointisempia ihmisiä – "Varsinkin asunnottomat ovat olleet todella huonossa kunnossa"
Vankiloiden koronarajoitukset ovat vähentäneet merkittävästi huumeiden määrää ja rauhoittaneet oloja laitoksissa. Koronan takia muun muassa vankilavierailut ja vankien poistumisluvat ovat olleet pitkiä aikoja jäissä viimeisen vuoden aikana.
– Päihteitä on liikkeellä paljon vähemmän, koska toimitusväylät on hyvin pitkälti tukittu näiden rajoitusten takia. Seurauksena löydökset ja päihtymistapaukset ovat vähentyneet ja osastoilla on rauhallisempaa, sanoo Turun vankilan johtaja Juhani Järvi.
Myös Helsingin vankilan johtaja Eeva Säisä kertoo, että tilanne vankilassa on rauhallisempi koronarajoitusten myötä. Päihteitä yritetään kuitenkin edelleen toimittaa vankilaan monin tavoin tai jopa valmistaa itse muurien sisällä.
– Klassinen esimerkki siitä, että huumausaineiden ja huumaavien lääkeaineiden saanti on heikkoa, on se, että vankilasta alkaa löytyä kiljupanoksia. Takavuosina kiljunkeittely-yritykset olivat tavallisia, mutta ei muuten enää, Säisä kertoo.
Vaikka päihteiden vähenemistä ja tilanteen rauhoittumista vankiloissa voidaan pitää hyvinä asioina, Järvi korostaa, että pitkään kestäneet rajoitukset ovat vangeille vaikeita.
– Vangeille ja heidän omaisilleen on raskasta, kun ei pääse tapaamaan. On kurjaa, että rajoituksia on jouduttu jatkamaan, mutta olemme siinä pakon edessä, hän sanoo.
Koronan vuoksi myös sakkovankien ja enintään puolen vuoden vankeusrangaistukseen tuomittujen rangaistusten täytäntöönpanoa on jouduttu osan aikaa rajoittamaan vankimäärän vähentämiseksi. Säisä on huolissaan siitä, miten käy, kun heitä aletaan taas kesällä ottaa sisään vankilaan.
– Viime syksyn perusteella vankien tulva tulee olemaan valtava, ja se liittyy myös päihdeongelmaan vahvasti. Lyhytaikaisvangit ja sakkovangit ovat monella tapaa kaikista syrjäytyneimpiä ja osattomampia, ja korona-aikana erityisen huonossa tilanteessa. Siinä joukossa on myös hyvin vakavia päihdeongelmia ja niihin liittyviä päihdesairauksia, jolloin tullaan jo siihen, että miten fasiliteetit riittävät ja muutakin terveydentilaa pystytään hoitamaan, Säisä sanoo.
Myös Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) päihdetyön erityisasiantuntija Ulla Knuuti kuvaa kulunutta vuotta ”ihan kauheaksi”.
– Päihdeongelmaiset vangit, varsinkin asunnottomat, ovat koronavuoden aikana olleet todella huonossa kunnossa vankilaan saapuessaan. Koronan takia monet paikat ovat olleet kiinni, eivätkä he ole saaneet oikein mitään apua siviilissä, hän sanoo.
Vankiloiden sisällä koronarajoitukset ovat vaikuttaneet tarjottavaan päihdehoitoon ja päihteettömien osastojen toimintaan. Knuutin mukaan esimerkiksi ryhmämuotoista kuntoutustoimintaa on järjestetty vähemmän.
– Ryhmiä ei ole tartuntavaaran vuoksi uskallettu pitää, koska niihin osallistuu yleensä vankeja useilta eri osastoilta. Lisäksi suuressa osassa vankiloista päihteettömät osastot on jouduttu lopettamaan, koska tiloja on tarvittu karanteeni- ja eristysosastoiksi, Knuuti sanoo.
Päihteettömillä osastoilla vangit sitoutuvat päihteettömyyteen ja antavat suostumuksensa siihen, että heille voidaan tehdä päihdetestejä alemmalla kynnyksellä kuin suljetuilla osastoilla yleensä. Rise arvioi, että noin 80 prosentilla vangeista on päihdeongelma.