Korona todella toi vilkkaan mökkeilykesän: Suurissa kesäkunnissa jopa 75 prosenttia enemmän mökkikauppoja kesäkuussa, kaupungeissa viime vuotta selvästi hiljaisempaa
Oletukset aktiivisesta mökkeilykesästä saavat vahvistusta alkukesänä kaupattujen vapaa-ajanasuntojen määrästä. Myös mobiilidatasta koostettujen tilastojen perusteella monilla mökkikunnilla on ollut liikennettä viime vuotta enemmän.
Suomen kymmenessä suurimmassa mökkikunnassa on tehty 34 prosenttia enemmän kesämökkikauppoja tammi–kesäkuussa kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ilmenee STT:n Maanmittauslaitokselta saamista tiedoista.
Kauppatahti on kiihtynyt erityisesti kesäkuussa, jolloin 221 mökkiä vaihtoi omistajaa. Viime vuoden kesäkuussa luku oli 127, eli kasvua on tullut 74 prosenttia.
Prosentuaalisesti vielä hurjempi kasvu nähtiin esimerkiksi Suomen suurimmassa mökkikunnassa Kuopiossa. Siellä tehtiin kesäkuussa 32 mökkikauppaa, kun vuotta aiemmin kauppoja syntyi 11 kappaletta.
Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Taisto Toppinen sanoo, että kesäkuun kauppapiikissä näkyy huhti- ja toukokuussa syntyneen patouman purkautuminen. Huhti- ja toukokuussa kauppamäärät kasvoivat vain maltillisesti, kymmenen prosentin molemmin puolin.
– Korona aiheutti kysyntäpiikin, ja täytyy vain toivoa, että tarjontakin kasvaa tyydyttämään kysyntää, Toppinen sanoo.
Vertailussa ovat mukana kymmenen kuntaa, joissa on eniten kesämökkejä oman rannan äärellä: Kuopio, Mikkeli, Parainen, Lohja, Savonlinna, Hämeenlinna, Kouvola, Salo, Kuusamo ja Raasepori. Niistä vain Raaseporissa solmittiin alkuvuonna vähemmän mökkikauppoja kuin viime vuonna.
Koko maata koskevia lukuja ei ole kesäkuun osalta vielä saatavilla, mutta Toppisen mukaan kärkikymmenikkö edustaa hyvin koko Suomen tilannetta. Hän huomauttaa, että mukana on kuntia lounaisrannikolta Järvi-Suomeen ja Uudeltamaalta Koillismaalle.
Kuluvalle kesälle on uumoiltu mökkeilybuumia koronapandemian ja sen seurausten vuoksi. Maanmittauslaitoksen Toppinen kuitenkin huomauttaa, että koronaviruksen ohella mökkikauppaa kiihdyttää pitkäaikainen trendi.
Mökkikauppoja on solmittu kiihtyvään tahtiin vuodesta 2016 alkaen: kauppamäärät ovat kasvaneet ainakin toistasataa kappaletta vuodessa. Viime vuonna mökkejä kaupattiin koko maassa runsaat 3 700, mikä rikkoi 2000-luvun ennätyksen.
– Samanaikaisesti hintataso on laskenut. Se on mielenkiintoinen homma. Kysyntä ja tarjonta ovat ruvenneet kohtaamaan, Toppinen arvioi.
Tammi–toukokuussa kaupattujen mökkien mediaanihinta oli viime vuonna noin 89 000 euroa. Tänä vuonna vastaavana ajanjaksona hinta nousi takaisin kolmen vuoden takaiseen 100 000 euroon.
Toppisen mukaan mökkien hinnoittelussa on usein mukana tunneperäisyyttä, mikä voi nostaa niiden hintoja turhan korkealle ja siten hidastaa kaupantekoa. Sen sijaan nyt voi olla odotettavissa hintatason nousua, jos kysyntä jatkuu voimakkaana.
– Nyt on hyvä aika laittaa mökki myyntiin, Toppinen sanoo.
Kaupattavalle mökille tärkeintä on Toppisen mukaan sijainti lähellä kasvukeskusta. Hän ei usko, että koronaepidemia kääntää kaupungistumista, vaikka se tällä hetkellä korostaakin harvaan asuttuja alueita.
Kesäasuntokauppojen ohella myös liikenne mökkipaikkakunnilla on vilkastunut mobiiliverkkodatan perusteella arvioituna. Janne Kaijärvi teleyhtiö Telian viestinnästä arvioi, että katetta väitteelle ennätyksellisestä mökkeilykesästä on yhtiön mobiiliverkkodatasta luotujen anonymisoitujen tilastojen perusteella olemassa.
– Mitä isompi alue on kyseessä, sitä todennäköisemmin ilmiö liudentuu. Sen sijaan pienemmillä mökkikunnilla se pullahtaa esille, Kaijärvi sanoo.
Telian tilastojen mukaan Suomen kunnista väkimäärä on suhteellisesti eniten kasvanut Varsinais-Suomen pienessä kesäpitäjässä Kustavissa, jossa oli juhannuksen jälkeisellä viikolla lähes puolet enemmän aktiviteettia viime vuoteen verrattun.
Perinteisellä lomanaloitusviikolla aktiviteettia oli yli kolmanneksen enemmän myös Padasjoella, Vaalassa, Lestijärvellä, Luhangalla ja kolmella muulla pienellä paikkakunnalla.
Sen sijaan esimerkiksi Kuopiossa kävijämäärät olivat viime vuoden tasolla. Suurimmissa kaupungeissa, eli Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla ja Turussa, oli puolestaan 7–14 prosenttia vähemmän aktiviteettia kuin vuosi sitten.
– Puuttuvat kesätapahtumat näkyvät monilla paikkakunnilla nopeasti, esimerkiksi kun Ruisrockia ei järjestetty. Heinäkuussa tullaan näkemään joillain paikkakunnilla isoja miinuksia, Kaijärvi sanoo.
Kaijärvi huomauttaa, että Telian data ei kerro varmoja syitä käyttäjämäärien muutoksille. Koronan ohella hellekeli tuki mökkeilyä juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Toisaalta kävijämäärät ovat olleet kymmeniä prosenttia koholla monilla pienillä mökkipaikkakunnilla myös koko kesäkuussa ja jo toukokuussa. Maan suurimmissa kaupungeissa on sitä vastoin nähty jopa yli 20 prosentin takapakkeja. Lukuja voivat rokottaa myös ulkomailta tulevien turistien puute. Samalla myös Suomen sisällä liikuttiin aiempaa vähemmän.
Telian tilastoissa aktiviteetti kuvaa sitä, kuinka monta kävijää on oleillut paikallaan yhdessä kunnassa vähintään 20 minuutin ajan päivässä. Yhdellä henkilöllä voi olla aktiviteettia useissa kunnissa, mutta yksittäisiä henkilöitä anonymisoidusta datasta ei voida tunnistaa. Tilasto on laajennettu koskemaan koko Suomen väestöä markkinaosuus- ja väestötilastoja hyödyntäen.
Vertailussa on mukana lähes 250 kuntaa Suomen 310 pitäjästä. Kaikki kunnat eivät ole vertailussa mukana, koska Telian viime vuoden tilastoissa on puutteita, joiden vuoksi niiden vertailu tähän vuoteen ei onnistu.
Myös Suomen Pankin lainatilastot tukevat oletusta mökkibuumista.
Pankki kertoi kuun vaihteessa, että toukokuussa nostettiin uusia lainoja vapaa-ajan asuntoja varten eniten noin kymmeneen vuoteen.’
Lainoja nostettiin 117 miljoonan euron edestä, mikä on neljänneksen enemmän kuin viime vuonna. Viimeksi lainoja nostettiin yhdessä kuukaudessa enemmän kesäkuussa 2011.
Vanhempi neuvonantaja Ville Tolkki Suomen Pankin rahoitusvakaus- ja tilasto-osastolta kertoo, että lainapiikki on todella erottuva, sillä nostettujen lainojen määrä ei ole erityisesti viime vuosina kasvanut kiihtyneen mökkikaupan tahdissa. Sen sijaan koronakevät rajoituksineen on siirtänyt kotitalouksien rahankäyttöä kodinhoitoon.
– Huhtikuu oli jo hieman vilkkaampi kuin edelliset vuodet, mutta toukokuu oli aivan poikkeuksellinen, Tolkki sanoo.
Tolkki muistuttaa, että mökkikauppojen tekeminen on todella kausiluonteista, ja myös lainojen nostaminen painottuu kesäkuukausiin. Eniten mökkilainoja nostetaan yleensä kesäkuussa. Suomen Pankki julkaisee tämän vuoden kesäkuuta koskevat tiedot heinäkuun lopussa.
– Nythän on hyvin mielenkiintoista seurata, mitä seuraava tilasto kertoo. Onko kaikki lainat jo nostettu vai jatkuuko kasvu? Tolkki pohtii.
Hän huomauttaa, että puretut rajoitukset mahdollistavat jälleen rahan käyttämisen esimerkiksi matkailuun, kulttuuriin ja ravintoloihin.
Nostettujen mökkilainojen kappalemäärä tai keskikoko ei Suomen Pankin tilastoista selviä.