Korona romahdutti opiskelijavaihtojen määrän alle kolmannekseen – Opetushallitusta huolettaa myös vaihto-opintojen eriarvoistuminen
Opiskelijavaihtojen määrä Suomessa on romahtanut vuoden 2019 jälkeen, ja viime lukuvuonna Suomesta vaihtoon lähti enää vajaat 3 000 korkeakouluopiskelijaa. Korkeimmillaan luku on ollut vuonna 2016, kun Suomesta lähti vaihto-opiskelemaan lähes 10 500 korkeakouluopiskelijaa.
Koronapandemia on suurin yksittäinen tekijä opiskelijavaihtojen määrän laskussa parin edeltävän vuoden kohdalla, mutta korkeakouluopiskelijoiden osalta hienoista laskua oli havaittavissa jo ennen pandemian alkua, sanoo kansainvälistymisestä vastaava johtaja Samu Seitsalo Opetushallituksesta.
– Yksi selittävä syy voi olla opiskelun tahti ja tiivistyminen. Vaihtojaksojen sijoittaminen osaksi opintoja koetaan hankalammaksi.
Turun yliopistossa opiskelijavaihtojen määrä notkahti pandemian alkuvaiheessa, mutta tänä vuonna ollaan todennäköisesti tekemässä paluuta koronaa edeltäviin lukemiin.
Vuonna 2019 vaihtoon lähtijöitä oli hieman yli 500 ja tulijoita hieman alle 500, Turun yliopiston kansainvälisen liikkuvuuden päällikkö Janne Loikkanen sanoo.
Alimmillaan luvut kävivät vuonna 2020, kun Turkuun tuli vajaat 300 opiskelijaa ja vaihtoon lähti vain hiukan yli 200.
– Tänä vuonna vaihtoon lähteviä opiskelijoita on jo yli 500 ja Turkuun vaihtoon tulevissakin näyttää siltä, että mennään yli 500:n, Loikkanen kertoo.
Vaihto-opiskelun suosion elpymisestä onkin Opetushallituksen Seitsalon mukaan viitteitä. Lasku on ollut kuitenkin niin raju, että tulevana lukuvuonna vaihtojen määrä Suomessa tuskin vielä palautuu koronaa edeltävälle tasolle.
– Meillä on edelleen asioita, jotka vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin ja turvallisuuden tunteeseen, Seitsalo sanoo.
Yksi näistä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Sen vuoksi Suomen korkeakoulujen yhteistyö venäläisten ja valkovenäläisten oppilaitosten kanssa on yhä jäissä.
Joensuussa toimivan Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden suunnittelijan Katriina Korhosen mukaan osaa vaihtoon tulevista opiskelijoista on huolettanut se, onko Suomeen turvallista tulla opiskelemaan, kun naapurimaa käy sotaa.
– Yksittäisiä peruutuksiakin on tullut sen takia, hän sanoo.
Koronan ja epävakaan maailmantilanteen lisäksi kasvava huoli ilmaston tilasta on suuri haaste opiskelijoiden kansainvälistymiselle.
Se on tunnistettu myös tuoreimmassa EU:n vaihto-opiskelijaohjelma Erasmuksessa, josta opiskelija voi hakea vihreän matkustamisen tukea. Tukea voi saada, jos matkustaa vaihtokohteeseen vähäpäästöisesti eli esimerkiksi junalla tai kimppakyydillä.
Karelia-ammattikorkeakoulussa tukea ei toistaiseksi ole haettu.
– Itä-Suomesta Etelä-Eurooppaan matkustaminen muuten kuin lentämällä on kallista ja aikaa vievää, Katriina Korhonen sanoo.
Turussa tilanne on toinen.
Viime syksynä Turun yliopistossa toteutetun kyselyn mukaan jopa 85 prosenttia vastanneista opiskelijoista oli valmiita harkitsemaan vaihtokohteeseen matkustamista muuten kuin lentäen.
Kyselyn avoimissa vastauksissa kuitenkin korostui epätietoisuus siitä, miten se käytännössä onnistuisi.
– Tämän perusteella teimme opiskelijoille infosivuston, jossa on selvitelty valmiiksi mahdollisia reittejä esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Kannustamme opiskelijoita siihen, että juna on varteenotettava matkustusvaihtoehto, Janne Loikkanen sanoo.
Yliopistolla ei ole tarkkoja lukuja siitä, kuinka moni on lopulta hakenut vihreän matkustamisen tukea.
Opetushallitusta huolettaa myös opiskelijavaihtojen epätasa-arvoistuminen.
Eri puolilta Suomea lähdetään hyvin eri tavalla vaihtoon, Seitsalo sanoo. Eniten lähtijöitä on pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta, Itä-Suomi ja Kainuu taas ovat janan toisessa päässä.
Myös sukupuolten välillä on eroa. Naiset ovat Seitsalon mukaan aktiivisempia lähtijöitä kuin miehet.
Opetushallituksen tavoitteena on, että eri puolilta Suomea ja eri taustaryhmistä tulevilla nuorilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet lähteä vaihto-opiskelemaan.
Yksi käynnissä olevan Erasmus+-ohjelmakauden painopisteistä on osallisuus ja moninaisuus. Ohjelmasta voi hakea lisärahoitusta esimerkiksi vamman aiheuttamiin erityistarpeisiin, kuten avustajaan tai esteettömän asumiseen.
– Meillä (Opetushallitus) on myös roolimme siinä, miten vaihtomahdollisuuksista on saatavilla tietoa. Pystymme vaikuttamaan asenteisiin ja siihen, että opiskelijavaihtojen vaikutukset nähdään positiivisina, Seitsalo sanoo.
Seitsalo myös muistuttaa, ettei kuukausia kestävä opiskelijavaihto toisessa maassa ole ainut vaihtoehto kansainvälistyä opinnoissa.
– Esimerkiksi virtuaaliliikkuvuutta on jo ollut jonkin verran. Se ei tietenkään ole sama asia kuin viettää ja opiskella puoli vuotta toisessa maassa, imeä kulttuurista vaikutteita ja oppia toimimaan erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.
Joensuun Kareliassa pitkien vaihto-opiskelujaksojen rinnalle on otettu Erasmus-intensiivikurssit, joihin kuuluu vähintään viikon fyysinen vaihto sekä sitä ennen ja sen jälkeen verkon kautta tapahtuvaa yhteistyötä.
Katriina Korhonen sanoo, että kurssit ovat suosittuja niin opiskelijoiden kuin opetushenkilöstön keskuudessa.
– Niihin on helppo lähteä ja ne ovat opiskelijoille antoisia. Ne voivat myös kannustaa lähtemään pidempään vaihtoon.