Korona-aikana muuttovoittoisten kuntien määrä on kasvanut ja jakautunut ympäri maata
Korona-aika on hieman hidastanut Suomen pitkään jatkunutta kaupungistumista, kun taas suurten kaupunkien kehyskuntien ja maakuntakeskusten asema on vahvistunut, kertoo aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
Sota Ukrainassa puolestaan vaikuttaa Itä-Suomeen, jonka asema on ollut jo valmiiksi muuta Suomea heikompi.
Aron mukaan korona-aikana muuttovoittoisten kuntien määrä on selvästi kasvanut ja muuttovoittoisia kuntia on tasaisemmin ympäri maata.
– Koronakriisin aikana muuttovoittoisia kuntia on ollut keskimäärin yksi kolmesta, kun ennen koronakriisiä muuttovoittoisia kuntia oli keskimäärin yksi viidestä tai yksi kuudesta, Aro vertaa.
Ihmiset hakeutuvat silti edelleen vahvasti suurimpiin kaupunkeihin ja suurimmille kaupunkiseuduille.
Kaikkein suurin viime vuosien muuttoliikkeen voittajaryhmä on suurten kaupunkien kehyskunnat erityisesti Helsingin, Tampereen ja Turun alueella. Niiden muuttovoitot ja väestönkasvu ovat olleet ennätyksellisen suuria koronakriisin aikana.
Helsingissä on 660 000 asukasta. Espoon väkiluku on ylittänyt tänä kesänä 300 000 asukasta. Vantaalla ylittyi tänä keväänä 240 000 asukkaan raja.
– Suomen väestöpopulaation näkökulmasta pääkaupunkiseutu on valtavan iso keskittymä, Aro toteaa.
Toinen voitokas ryhmä on suuret maakuntakeskukset, kuten Tampere, Oulu, Kuopio, Jyväskylä ja Seinäjoki. Myös jotkin mökkeily- ja matkailuajan paikkakunnat esimerkiksi Järvi-Suomessa, meren rannalla tai Lapissa ovat voineet hyötyä korona-ajan etätyöntekijöistä.
Suomessa väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä vain yhdellätoista seudulla, jos Tilastokeskuksen väestöennuste toteutuu. Suomessa on yhteensä 69 seutukuntaa.
Tulevan väestönkehityksen voittajia olisivat pääkaupunkiseutu, suurten kaupunkien kehyskunnat sekä osa korkeakoulukaupungeista ja maakuntakeskuksista, kertoo Aro. Manner-Suomessa kasvaneet seudut olisivat Helsingin seutu (+203 417), Tampereen seutu (+46 895), Turun seutu (+25 637), Oulun seutu (+24 546), Jyväskylän seutu (+6 620), Kuopion seutu (+2 796), Rovaniemen seutu (+2 407) ja Porvoon seutu (+1 100).
Suomen väestökehityksessä olennainen rooli on tänne ulkomailta muuttavilla ihmisillä.
– Vuodesta 2015 alkaen koko Suomen väestölisäys on perustunut vain maahanmuuttoon, eli vieraskieliseen väestöön. Siitä saakka kuolleiden määrä on ollut syntyneitä suurempi, joten maahanmuuton merkitys on valtavan iso.
Itä-Suomen asema on selvästi heikentynyt 2000-luvulla verrattuna Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Alueesta on Aron mukaan aidosti syytä olla huolissaan, muutamia kaupunkeja lukuun ottamatta.
– Tietysti Venäjän hyökkäyssota (Ukrainassa) ja vaikeudet sen jälkeen ovat korostaneet Itä-Suomen haavoittuvuutta. Ikärakenne on ollut jo valmiiksi paljon vinoutuneempi kuin muualla maassa, muuttotappiot ovat olleet paljon suurempia kuin muulle Suomelle ja aluetalouden sekä viennin perusta on ollut muuta maata heikompi.
Itä-Suomessa kasvu keskittyy erittäin voimakkaasti Kuopion ja Joensuun ydinkaupunkialueelle sekä osittain Lappeenrantaan ja Mikkeliin.
– Valtiosihteerityöryhmä etsii tällä hetkellä korjaavia toimenpiteitä Itä-Suomen tilanteelle, mutta tehtävä on todella haastava. Ongelmat ovat pitkälti rakenteellisia, kun puhutaan taloudesta tai demografiasta, joten yksittäiset nopeat keinot eivät kovin helposti tuo positiivista muutosta tai ratkaisua, Aro sanoo.
