Sotaisan naapurin varjossa
Suomen itäistä rajaa varjostaa Ukrainan tapahtumien seurauksena epätietoisuuden aika, jonka kestoa tai merkitystä ei kannata ryhtyä vielä edes arvailemaan.
Venäjää vastaan suunnatut pakotteet ovat iskeneet rajuimmin Itä-Suomen elinkeinoelämään jo lähes kymmenen vuoden ajan.
Tuoreen selkkauksen aiheuttama rajan hiljentyminen näkyy puolestaan jo konkreettisella tavalla itäisen Suomen maakunnissa. Kun yhteistyön siteet katkeavat kertaheitolla, kaupalliset rakenteet murtuvat ja yritysten investointisuunnitelmat kaatuvat, tarvitaan taloudellisen takamatkan kiinnikuromiseen uusia keinoja.
Itä-Suomea koskevia avauksia onkin alkanut putkahdella julkisuuteen vankkojen perusteluiden kera.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ehdotti puoluekokouksen avauspuheessaan Lappeenrannassa, että Suomen avataan mahdollisuus erityistalousalueiden perustamiseen.
– Tavoitteemme on, että siten voidaan uudella tavalla edistää tasapainoisempaa alueiden kehittymistä, hän perusteli.
Keskustajohtajan mukaan erityistalousalueilla voisi olla mahdollista saada verotuksellisia tai muita huojennuksia, jotta siellä toimivien yritysten edellytykset vahvistuisivat.
Myös alueella asuvat ihmiset voisivat saada erityisiä kannusteita ja päätösvaltaa tulisi tuoda lähemmäs paikallisia ihmisiä.
Saarikon avaus saa positiivista palautetta itäsuomalaisten vaikuttajien taholta.
Europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) mukaan esitys korostaa alueellisen tasapainon tärkeyttä niin huoltovarmuuden, elinvoiman, talouden kuin turvallisuudenkin kannalta.
– Saarikon esitykset erillisten tukitoimien osalta ovat erityisesti osoitus siitä, että koko maan asiat ovat tärkeitä päättäjillemme. On hyvä, että toimenpiteisiin on jo ryhdytty, Katainen suitsuttaa.
Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva pitää tärkeänä, että itäisten ja pohjoisten alueiden heikompi asema aletaan vihdoin tunnustaa myös virallisesti.
– Esitys on paitsi erinomainen, niin myös tarpeeksi järeä, hän kuvailee erityistalousalueiden merkitystä.
Ensin iski korona ja heti perään uudet pakotteet.
Jatkuva pakoterumba on Kuuvan mukaan laittanut niin kuntien kuin elinkeinoelämänkin suunnitelmat uusiksi jo useampaan kertaan.
– Kun tilanteesta alettiin välillä jo vähän toipua, niin ensin iski korona ja heti perään uudet pakotteet. Täällä idässä on eletty melkoista kärsimysnäytelmää jo pitemmän aikaa, hän harmittelee.
Kuuva onkin esittänyt menetysten korvaamiseksi ja aluetta vahvistamaan kansallisesti hyväksyttyä kasvustrategiaa. Ohjelman pituus tulisi ulottua vähintään viiden vuoden ajanjaksolle, jotta tarvittavia vaikutuksia voidaan saada aikaan.
– Kyseessä ei ole mikään nopea tekohengityspaketti, vaan asioiden mahdollistaja ja kasvualusta uusille hankkeille, Kuuva täsmentää.
Pyörät kasvuohjelman käynnistämiseksi ovat jo vahvasti pyörimässä.
Itäsavolainen kuntapomo tervehtii tyydytyksellä myös Saarikon näkemystä, jonka mukaan Saimaan kanavan remontista säästyvät miljoonat voitaisiin käyttää Itä-Suomen tukemiseen. Hallitus on perustanut syksyn budjettiriihtä varten myös tätä aihetta pohtivan valtiosihteeriryhmän.
Viimeksi torstaina Saarikko toisti kanavaa koskevan avauksensa. Rahaministeri aikoo esittää ensi vuoden budjettiin varojen kohdentamista Itä-Suomelle.
Kuuvalla on valmiina useita konkreettisia toimia kasvuohjelman sisällöksi. Yhtenä tärkeimmistä kehityskohteista hän näkee liikenneyhteyksien ja -infran turvaamisen uudessa tilanteessa.
– Saimaan kanava on hiljentynyt ja siihen liittyvät investoinnit peruutettu. Tavarakuljetusten siirtyminen kumipyörille on pitemmän päälle kestämätön ratkaisu. Siksi tarvitaan uusi kanavayhteys Suomenlahdelle, hän vaatii.
Kuuva muistuttaa, että kyse ei ole uudesta väyläideasta.
– Mäntyharjun ja Kymijoen kanavayhteyksistä on vanhat suunnitelmat jo olemassa. Nyt tarvitaan vain niiden päivittäminen ja tälle suunnittelutyölle tulee osoittaa tarvittavat resurssit.
Itä-Suomi jäi mopen osille jo aiemmin, kun Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan tavoitteena ollut kansainvälistäminen pantiin jäihin.
– Tavoitteena oli jopa 300 000 rajanylitystä vuodessa. Nyt näyttää siltä, että suunnitelmat on haudattu lopullisesti, kunnanjohtaja tuskailee.
Itä-Suomi voisi tulla tunnetuksi ihan Lapin kaltaisena luontomatkailukohteena.
Kuuvalla on tarjota täsmäratkaisu myös Itä-Suomea pitkään vaivanneeseen digitalisointiongelmaan.
– Alennetaan alueen kuntien omarahoitusosuuksia laajakaistahankkeissa viiteen prosenttiin. Nykyinen omarahoituksen määräävä asetus on kunnille täysin epätasa-arvoinen. Kyseessä on perusinfraan liittyvä turvallisuusteko, josta hyötyvät myös yritykset ja sote-alueet, hän muistuttaa.
EU:lta saatavia rakennerahastovaroja pitäisi Kuuvan mielestä jatkossa suunnata enemmän myös konkreettisiin yleishyödyllisiin investointeihin. Hän ottaa esimerkiksi matkailun tarjoamat mahdollisuudet.
– Se rahoitus on nykyään liikaa sidoksissa tutkimukseen. Luontomatkailuohjelman turvin pystyisimme kehittämään pitkiä, kuntarajat ylittäviä ja ympärivuotisia monitoimireittejä yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Itä-Suomi voisi tulla tunnetuksi ihan Lapin kaltaisena luontomatkailukohteena, hän visioi.
Itärajan sulkeutuminen aiheuttaa tarvetta kehittää myös energiaomavaraisuutta. Kuuva muistuttaa erityisesti tuulivoiman tarjoamista mahdollisuuksista.
– Itä-Suomessa olisi edellytykset hyödyntää tuulivoimaa siinä kuin muuallakin. Esteenä ovat monesti olleet Puolustusvoimien tarpeet. Yksi mahdollisuus olisi uudistaa Puolustusvoimien tutkarakenteita siten, että tuulivoimaloiden rakentaminen Itä-Suomessa tulisi mahdolliseksi, hän ehdottaa.
Keskustameppi Elsi Kataisen mielestä itäisen Suomen maakuntien investointien ja strategisten painopisteiden perusta on muuttunut radikaalisti viimeisten kuukausien aikana.
– Raja on aiemmin ollut portti idän ja lännen välillä. Nyt näkymät ovat hyvin erilaiset, kun raja on jatkossa Naton raja ja sitä varjostaa henkinen rautaesirippu, hän kuvailee.
Katainen korostaa, että vaikka Itä-Suomi on ollut monilla mittareilla Etelä- ja Länsi-Suomea jäljessä hyvinvoinnissa. niin investointikohteena se on edelleen säilyttänyt vakaan asemansa.
Vuoden 2014 Krimin valtauksen ja pakotepolitiikan seurauksista on otettu oppia, eikä Venäjän kaupan tyrehtyminen iske enää niin laajalla voimalla suomalaiseen yhteiskuntaan kuin aiemmin.
Vienti ja kauppa vetävät edelleen hyvin, kun korvaavat markkinat on löydetty ja riippuvuutta Venäjän kaupasta vähennetty.
– On huolehdittava, etteivät investointiedellytykset heikkene myöskään pidemmällä aikavälillä. Investointeja tulee jatkossakin, jos vientiväylät ovat kunnossa, osaamiskeskittymiä kehitetään ja osaavaa työvoimaa on tarjolla.
Vaikka maakuntastrategiaa pitää tarkastella uudesta näkökulmasta, ei itäistä Suomea voi Kataisen mukaan niputtaa yhteen muottiin.
Konkreettisina haasteina ovat erityisesti saavutettavuus ja matkailu, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea.
– Saimaan kanavan korvaaminen tarkoittaa panostuksia vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin erityisesti metsäteollisuuden raaka-aineiden liikkuvuuden varmistamiseksi. Sen kautta kulkevan tavaran siirtäminen renkaille tarkoittaisi 50 000 rekkakuormaa lisää tiestön sietokykyä koettelemaan. Valtion väyläverkon investointiohjelma 2023–2030 olisi sen vuoksi perusteiltaan hyvä avata uuteen tarkasteluun, Katainen ehdottaa.
Tavara- ja raaka-aineliikenteen siirtyminen raiteille vaatii Kataisen mukaan uusia kohtaamispaikkoja yksiraiteisilla osuuksilla Savon ja Karjalan radoilla.
– Panostukset poikittaisliikenteeseen heijastuisivat myös Länsi-Suomen satamien tavaramäärien kasvuksi. Sisävesikuljetuksen vaihtoehdot olisi hyvä ottaa paremmin huomioon. Lisäksi EU-ohjelmien hyödyntäminen on huomioitava, savolaismeppi muistuttaa.
Jää nähtäväksi, mitä seurauksia etenkin Pietarin talousalueen välittömässä läheisyydessä olevalle Etelä-Karjalalle tulee.
Itä-Suomen veto- ja pitovoimaa pitää Kataisen mukaan kasvattaa, jotta työvoimaa riittää.
– Tämä koskee sekä kotimaan sisäistä muuttoliikettä että asiantuntijoiden houkuttelua ulkomailta. Kansainvälinen arvostus vaikuttaa myös suomalaisten opiskelijoiden koulutuspaikan valinnassa. Itä-Suomi on luottanut kansainvälisyyteen, ja moni opiskelijoista on tullut yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin myös Venäjältä joko tutkinto- tai vaihto-opiskelijaksi, hän muistuttaa.
Suurinta epävarmuutta eletään edelleen matkailun sektorilla, kun useilla alueilla juuri venäläiset turistit ovat luoneet kysyntää. Itä-Suomen turismi kohtaa Kataisen mukaan haasteita myös epäsuorasti Aasian lentojen vaikeutumisen vuoksi.
– Tulevien sesonkien osalta jää nähtäväksi, mitä seurauksia etenkin Pietarin talousalueen välittömässä läheisyydessä olevalle Etelä-Karjalalle tulee. Suomi kuitenkin kiinnostaa matkailumaana, ja siihen kaivattaisiin panostuksia, jotta Lapin ja Helsingin lisäksi myös Itä-Suomi nähtäisiin houkuttelevana kohteena.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä heinäkuussa 2022. Lehden voit tilata täältä. Digilehden irtonumeroita voit ostaa täältä.
