Kommentti: Varhaiskasvatuslaki vaatii yhä enemmän korkeakoulutettuja päiväkoteihin, mutta toiveeksi jää, ellei palkka nouse
Melkein hävettää viedä suklaakonvehteja päiväkodin henkilökunnalle jouluisin. Se tuntuu niin vähäpätöiseltä kiitokselta kaikesta siitä hoivasta ja kasvatuksesta, mitä he tekevät. Palkkauksessa tätä työtä ei nimittäin huomioida.
Se on törkeää. Lastentarhanopettajan palkkaa voisi nostaa heti tonnilla, jos minulta kysytään. Nykyinen 2 300 euron peruspalkka on arvokkaan ja samalla raskaan työn röyhkeää aliarvioimista. Alipalkkaus on naisvaltaisten alojen vitsaus.
Lastentarhanopettajien palkka nousi vihdoin kunnolla keskusteluun, kun Yle kertoi Vantaan, Espoon ja Helsingin ”herrasmiessopimuksesta”, jonka mukaan palkoilla ei kilpailla, jotta kaikille kunnille riittäisi henkilökuntaa. Kyseessä on siis palkkakartelli.
Kaupunkien henkilöstöjohtajat kiirehtivät kiistämään palkkakartellin Helsingin Sanomissa seuraavana päivänä, mutta totuus on, että palkat ovat pääkaupunkiseudulla jämähtäneet 2 300 euroon. Hurraamisen aihetta ei ole muissakaan kunnissa, vaikka peruspalkan päälle tulisi muutaman satanen lisää.
Opetusministeriön selvityksen mukaan kolmannes varhaiskasvatusalan henkilöstöstä suunnittelee alan vaihtamista.
Uusi varhaiskasvatuslaki on syvässä ristiriidassa alan houkuttelevuuden kanssa.
Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa lakiluonnoksessa päiväkodin henkilökunnan koulutustasoa nostetaan niin, että kahdella kolmesta tulee olla korkeakoulututkinto.
Tulevaisuudessa päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivista henkilöistä vähintään yhdellä kolmesta tulee olla varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinto, toisella joko kandidaatin tai sosionomin tutkinto ja kolmannella vähintään lastenhoitajan kelpoisuus.
Käytännössä siis ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit eivät enää riittäisi, vaan yhdellä kolmesta tulisi olla joko kandidaatin tai maisterin tutkinto yliopistosta.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) haluaa sinnikkäästi nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja laatua.
Tavoitteita saa toki olla, mutta nykyisestäkin vaatimuksesta, jonka mukaan vähintään kolmanneksella tulee olla yliopisto- tai sosionomikoulutus, jäädään todella kauas.
Uusia kelpoisuusvaatimuksia on tarkoitus alkaa soveltaa vasta vuonna 2030, mutta lakiluonnoksen mukaan rekrytointeja tulisi tehdä jo ennakoivasti, ”kun koulutusmäärien lisäys tämän mahdollistaa”.
Koulutuspaikkoja kannattaa toki lisätä, mutta kutsumus ei elätä nyt eikä tulevaisuudessa. Siihen tarvitaan rahaa. Muuten hienot varhaiskasvatussuunnitelmat eriytyvät yhä kauemmaksi päiväkotien arjesta.
Ylen palkkakartelliuutisessa kerrottiin, että viime syksynä Helsingissä avoinna olleista, noin 237 lastentarhanopettajan tehtävää hoitaneista sijaisista vain viidenneksellä oli vaadittava pätevyys. Espoossa taas joka ainoaa 107 lastentarhanopettajan avointa vakanssia hoiti henkilö, jolla ei ollut kelpoisuutta.
Lastentarhanopettajista on ollut huutava pula jo pitkään. Pelkästään pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin reilut 600 lastentarhanopettajaa lisää.
Lastentarhanopettaja – jos päiväkotiryhmästä sellainen löytyy – ottaa päävastuun toiminnan suunnittelusta, mutta lastenhoitajat tekevät muuten aivan samaa käytännön hoito- ja kasvatustyötä. Heidänkin 1 970 euron kuukausipalkkansa on naurettava. Lastenhoitajille antaisin vähintään lastentarhanopettajan nykyisen kuukausipalkan.
Vantaan varhaiskasvatusjohtaja Sole Askola-Vehviläinen esitti Ylen haastattelussa lastentarhanopettajien palkkakuopan yhdeksi ratkaisuksi edullisten vuokra-asuntojen rakentamista pääkaupunkiseudulle.
Loukkaannuin syvästi lastentarhanopettajien puolesta. Kyllä täysipäiväistä työtä tekevän korkeakoulutetun ihmisen palkalla pitää pystyä valitsemaan vuokra-asumisen ja omistusasumisen välillä.
Alan houkuttelevuutta ei lisätä koulutuspaikoilla eikä vuokra-asunnoilla, vaan reippaalla palkankorotuksella.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaatiikin nyt lastentarhanopettajille samaa palkkaa kuin peruskoulunopettajilla, tosin useamman palkkakierroksen myötä. Vaatimus tarkoittaisi noin 500 euron kuukausikorotusta jokaiselle lastentarhanopettajalle.
OAJ:n työmarkkina-asiamies Kristiina Johansson toteaa Ylelle, että varhaiskasvatuksen arvostus on noussut vasta tällä viikolla syntyneen keskustelun myötä.
Juttua muokattu: Otsikkoon ja juttuun tuli epähuomiossa sana varhaiskasvatussuunnitelma, kun piti olla varhaiskasvatuslaki