Kolmasosa EU-maista tunnustaa nyt Palestiinan valtion – miksi asia jakaa Eurooppaa?
Irlanti, Norja ja Espanja tunnustivat tiistaina virallisesti Palestiinan valtion. Se lisää joissain maissa painetta toimia, mutta Euroopan jakautuneisuus asiassa ei lähiaikoina katoa. Näin arvioi STT:lle Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
Tunnustamisella on Juusolan mukaan tällä hetkellä ennen kaikkea symbolinen merkitys.
– Tämä on symbolinen teko, jonka tarkoitus on painostaa osapuolia diplomaattisen prosessin aikaansaamiseen. Siinä ollaan tietysti hyvin tietoisia siitä, että valtio ei synny tällä tavalla ja että sen hyväksyminen edellyttää YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä.
Juusola uskoo, että uusimmat tunnustamiset ainakin lisäävät keskustelua aiheesta Euroopassa ja myös lisäävät painetta toimia joissain maissa. Hän pitää hyvin mahdollisena, että lähikuukausina Euroopassa nähdään lisää tunnustamisia, mahdollisesti esimerkiksi Belgiassa tai Sloveniassa.
Palestiinan tunnustamisen osalta yhtenäistä EU:ta ei kuitenkaan Juusolan mukaan lähiaikoina nähdä.
Palestiinan tunnustaa nyt 145 YK:n jäsenmaata, muun muassa valtaosa Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan maista. Itä-Euroopassa monet maat tunnustivat Palestiinan aikoinaan kuuluessaan neuvostoblokkiin, mutta nykyisin maiden välillä on Juusolan mukaan kysymyksessä paljon eroja.
Tunnustamattomiin maihin puolestaan kuuluvat muun muassa Yhdysvallat ja valtaosa Länsi-Euroopasta.
Juusolan mukaan jakolinja liittyy siihen, miten maat tulkitsevat Israelin ja Palestiinan konfliktia.
– Globaali etelä kokee sen epäoikeudenmukaisena ja näkee, että valtiot, joilla on itsellään laajalti kolonialistinen historia, tukevat Israelin kolonisaatiota, Juusola sanoo.
Hänen mukaansa läntisessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa asia taas nähdään Israelin tukemisen kautta ja Palestiinan valtio ollaan valmiita hyväksymään vasta, kun osapuolet pääsevät sopimukseen.
Uusimpien tunnustamisten myötä Palestiinan valtion tunnustaa nyt kolmasosa EU-maista. Läntisessä Euroopassa Palestiinan ovat aiemmin tunnustaneet Ruotsi vuonna 2014 ja Islanti vuonna 2011.
Euroopan ja EU:n sisäisiä eroja kysymyksessä selittää Juusolan mukaan muun muassa valtioiden oma historia. Esimerkiksi Saksassa asiaa katsotaan holokaustin perspektiivistä.
Historia vaikuttaa myös Irlannissa.
– Irlanti katsoo, että se on itse kärsinyt kolonialismista historiassaan ja samaistuu palestiinalaisiin, jotka ovat kärsineet ja kärsivät kolonialismista, Juusola sanoo.
Osittain kyseessä on myös oikeisto–vasemmisto-kysymys. Juusolan mukaan vasemmistohallitukset ovat perinteisesti olleet halukkaampia tukemaan palestiinalaisten oikeuksia. Esimerkiksi Espanjaa johtaa nyt vasemmistohallitus.
Myös Ruotsissa Palestiinan tunnustamisen hyväksyi aikoinaan vasemmistohallitus.
Myös maiden poliittiset perinteet vaikuttavat. Esimerkiksi Suomi on Juusolan mukaan ollut perinteisesti hyvin varovainen aktiivisessa toiminnassa, odottanut muiden näkemyksiä ja toiminut vasta sitten.
Rohkeampiin toimijoihin taas on kuulunut Juusolan mukaan esimerkiksi Norja, joka on vuosikymmeniä ollut hyvin aktiivinen Israel–Palestiina-politiikan suhteen.
Presidentti Alexander Stubb sanoi maanantaina, että Suomi tunnustaa Palestiinan valtion jossain vaiheessa. Hänen mukaansa kyse on siitä, missä kohdassa on tarkoituksenmukaista, että Suomen kaltainen valtio tunnustaa Palestiinan.