Kokoomusmeppi Pietikäinen hallintarekisteristä: Surullista, että Suomi tuhoaa esimerkillisen järjestelmänsä

Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa vaikuttava kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen pitää tragediana sitä, että hallitus mahdollistaa suomalaisille omistusten piilottamisen ulkomaisiin hallintarekistereihin.

Kaiken takana on jo syksyllä 2014 voimaan tullut EU:n arvopaperikeskusasetus.

Pietikäinen huomauttaa EU-parlamentin neuvotelleen siihen pykälän, jonka mukaan jäsenmaat voivat pitää voimassa olemassa olevat lainsäädäntönsä ja käytäntönsä.

Suomi ei kuitenkaan ole käyttämässä tätä mahdollisuutta.

– Minusta se on hyvin surullista. Jos ja kun nyt muutamme lainsäädäntöä, olemme hyväksyneet direktiiviin perusperiaatteet, emmekä voi noin vain palata vanhaan järjestelmään.

Eduskunnan talousvaliokunnan jäsen Markus Lohi (kesk.) huomauttaa tilanteen muuttuneen oleellisesti puolentoista vuoden takaisesta, silloisen valtiovarainministerin Alexander Stubbin (kok.) ajamasta esityksestä, jossa Suomeenkin olisi tullut hallintarekisteri.

– Suomeen ei tule hallintarekisteriä. Pahin väärinymmärrys on se, että Suomessa joku muuttuisi, Lohi sanoo.

Jatkossa suomalaiset yhtiöt voivat kuitenkin valita haluamansa arvopaperikeskuksen EU:n alueella.

Lohen mukaan Suomella ei ole laillista mahdollisuutta estää sitä, jos suomalainen haluaa käyttää hallintarekisteriä niissä maissa, joissa se on sallittua.

– Suomi neuvotteli poikkeuksen, jossa voimme säilyttää suoran omistuksen järjestelmän, eikä meidän tarvitse siirtyä vallitsevaan hallintarekisterijärjestelmään. Mutta toimivaltamme ei yllä siihen, että säätäisimme hallintarekisterin käytön rangaistavaksi muissa maissa.

Pietikäinen näkee asian toisin.

Hänen mielestään Suomi olisi voinut edellyttää, että ne hallintarekisterit, joita suomalaiset ulkomailla käyttävät, luovat räätälöidyn järjestelmän, jossa tiedot omistajuudesta ovat julkisia Suomen käytännön mukaisesti.

– Se ei olisi ollut kovin vaikeaa. Olisi jokaisen arvopaperikeskuksen oma valinta, luoko se räätälöidyn palvelun suomalaisille, vai eikö se ota suomalaisia asiakkaita, Pietikäinen sanoo.

Eduskunnan talousvaliokunta haluaa hillitä suomalaisten intoa piilottaa omistuksiaan ulkomaisiin hallintarekistereihin korkealla lähdeverolla.

Sitä joutuisi maksamaan osinkotuloista, jos verottaja ei saa tietoa hallintorekisteröityjen osakkeiden osinkojen saajista.

– Lähdevero on niin kova, että se panee julkistamaan omistukset, Lohi uskoo.

Pietikäisen mielestä Suomen nykyinen suoran omistuksen malli, jossa osakkeiden omistus on omistajan nimellä arvopaperikeskuksessa, pitäisi laajentaa muuallekin.

– Siitä pitäisi olla ylpeä ja sitä pitäisi markkinoida EU:ssa sen sijaan, että kopioimme muita.

Pietikäinen on hallintarekisteriasiasta täysin eri mieltä kuin puoleensa kokoomus, ja hän uskoo sen johtuvaan laajasta perehtyneisyydestään.

– Seuraan suurella surulla, kun Suomi omin pikku kätösin deletoi järjestelmän, joka pitäisi olla koko Euroopassa.

Pyrimme siihen, että avoimuutta lisätään.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Vallitseva käytäntö on hallintarekisteröinti, jossa yhtiön omistajaluettelossa mainitaan ainoastaan osakkeiden säilyttäjä, esimerkiksi pankki. Sillä on oma salainen rekisterinsä osakkeiden todellisesta omistajasta.

Pietikäisen mielestä omistusten piilottamisen salliminen kuuluu asioihin, joka ovat jääneet hyvän hallinnon ulkopuolelle.

Hän muistuttaa, että Sveitsissä ja Itävallassa oli pitkään tiukat pankkisalaisuudet, jotka mahdollistivat omaisuuden piilottamisen verottajalta ja viranomaisilta.

Viime vuosina suunta on ollut kohti omistusten avoimuutta, ja siitä näkökulmasta hallintarekisteröinti kulkee väärään suuntaan. Pietikäisen mielestä Suomen ei olisi kannattanut hätiköidä, koska EU:n poliittista tahtoa puntaroidaan vasta lain uudelleenarvioinnin yhteydessä.

– Vauhti on hidas, mutta pyrimme siihen, että avoimuutta lisätään.

Pietikäisen mukaan Suomessa on mystinen usko siihen, että hallintarekisteri toisi jotain lisähyötyä.

– Olen jopa kuullut perusteluna, että kyllähän lakia voi nytkin kiertää niin, että Belgiaan perustetaan yritys, joka sijoittaa luxemburgilaiseen yritykseen, joka ostaa suomalaisia osakkeita. Niin voikin, ja näin tapahtuukin. Mutta onko tämä poikkeus pääperiaate, jonka vuoksi romutetaan loppukin avoimuus?

Pietikäinen kysyy myös, kuinka hyvin perillä omistusten piilottamisen yleisvaikuttavuudesta hallintarekisteriasian parissa työskennelleet valtiovarainministerit ovat olleet.

– Mutta ymmärrän ihmisiä, joilla on miljoona muutakin asiaa hoidettavana.

Ketkä sitten hyötyvät osakeomistusten piilottelusta hallintarekisterissä?

Pietikäinen mainitsee poliittiset kytkökset yrityksiin, joiden omistuksia piilotellaan, vihamieliset yritysvaltaukset ja piensijoittajien tilanteen vaikeutumisen. Piensijoittaja ei voi omia ratkaisujaan pohtiessaan saada tietoa siitä, jos iso sijoittaja ostaa paljon suomalaista yhtiötä.

Yrityksen johdossa tai hallituksessa toimiville sisäpiiritiedon käyttö voi helpottua, kun osakeomistuksia voi piilottaa.

– Ja iso kysymys on sote. Onhan se mielenkiintoista, omistaako suomalaista terveydenhuoltopalvelua suomalaiset vai joku pääomasijoitusfirma, joka tulottaa rahat ihan muualla.

Toimittajat ovat olleet huolissaan, saavatko he jatkossa riittävästi tietoa yritysten omistajista.

Lohi sanoo ymmärtävänsä toimittajien kriittisen suhtautumisen.

– Ymmärrän, että omistusten yleisöjulkisuus on vaikeampi turvata ja selvittää, kuka omistaa ja mitä. Mutta ei kaikkia omistuksia tänäkään päivänä pysty selvittämään, ne ovat niin monimutkaisten yritysomistusten takana.

Valtiovarainministeriö tiedotti tiistaina käynnistäneensä jo toimet talousvaliokunnan kolmen lausuman pohjalta.

Lähdeveron lisäksi se selvittää suoran omistuksen tasoisen omistustietojen julkisuuden turvaamista sekä finanssialan saktioita.