"Kokonaiskuva on huolestuttava" – Suomen kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki on kasvussa, ja se syö teknologisen kehityksen hyödyt

Suomen kulutuksesta aiheutuvista päästöistä valtaosa syntyy kotitalouksien kulutuksesta, kertoo Suomen ympäristökeskus Syke. Kotitalouksien kulutus aiheuttaa moninkertaiset kasvihuonekaasupäästöt julkiseen kulutukseen ja investointeihin verrattuna.

Vuonna 2015 kotitalouksien kulutus aiheutti Suomen päästöistä 66 prosenttia, julkinen kulutus 12 prosenttia ja investoinnit 19 prosenttia. Liikkuminen muodosti kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä suurimman osan eli 30 prosenttia vuonna 2016. Tiukasti perässä seurasi asuminen ja siihen liittyvä energian käyttö.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat aiheuttivat hiilijalanjäljestä lähes viidenneksen, ja muut tavarat ja palvelut reilun viidenneksen.

Asumisen osuus hiilijalanjäljestä on kuitenkin laskenut ja muiden tavaroiden ja palveluiden noussut vuodesta 2000. Suomen kotitalouksien hiilijalanjälki olikin vuonna 2016 noussut 12 prosenttia vuodesta 2000.

Ympäristökeskuksen mukaan kasvu johtuu suurelta osin kulutusmenojen kasvusta.

– Vaikka kulutuksessa on tapahtunut päästöjen irtikytkentää taloudellisesta kasvusta, kokonaiskuva on huolestuttava. Teknologian kehittyminen entistä vähähiilisemmäksi ja kulutuksen suuntautuminen vähäpäästöisempiin kulutushyödykkeisiin ovat hillinneet hiilijalanjäljen kasvua jonkin verran. Teknologinen ja rakenteellinen muutos ei kuitenkaan ole ollut riittävän nopeaa, jotta se taittaisi kulutusmenojen kasvun vaikutusta, sanoo kehittämispäällikkö Ari Nissinen Sykestä tiedotteessa.

Kotitalouksien hiilijalanjälki oli 60 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2016.

Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki laskettiin Syken mukaan nyt ensimmäistä kertaa. Vuonna 2015 hiilijalanjäljestä lähes 60 prosenttia aiheutui kuntien hankinnoista, kun taas sekä valtion että kuntayhtymien osuudet olivat reilut 20 prosenttia.

Julkisten hankintojen hiilijalanjälki oli 8,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2015.

Puolustusministeriön hallinnonala aiheutti hankinnoillaan eniten kasvihuonekaasupäästöjä. Seuraavaksi suurimmat olivat liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäministeriön hallinnonalat.

Hankintamenolajeista eniten päästöjä aiheuttivat muun muassa lämmön ja sähkön hankinnat, rakennuspalvelut, maa- ja vesirakenteiden korjaus- ja kunnossapitopalvelut sekä matkustus- ja kuljetuspalvelut.

Myös elintarvikkeet, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, poltto- ja voiteluaineet sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet synnyttivät ison osan päästöistä.

– Kulutusperäisten päästöjen vähentäminen edellyttää kotimaan energiantuotannon ja muiden valmistusprosessien muuttamista vähähiilisiksi. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla ohjataan kotitalouksia, kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtion organisaatioita valitsemaan pienen hiilijalanjäljen omaavia tavaroita ja palveluja, sanoo tutkija Hannu Savolainen tiedotteessa.

Kulutusperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä ovat kaikki Suomessa kulutetuista tuotteista ja palveluista syntyvät päästöt. Vientiteollisuuden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ei oteta huomioon, mutta Suomen tuonnin aiheuttamat päästöt huomioidaan.