Kohu-uutisointi ja historianopetuksen vähyys huolestuttavat Tapani Tölliä – "On vaara, että meille tulee historiaton sukupolvi, joka on entistä pinnallisempi"
Eduskuntatalon kuppilassa on ilmassa vienoa poliittisen kahakan tuoksua. Syynä on jälleen sote, josta on jälleen otettu kipakasti yhteen keskustan ja kokoomuksen kesken.
Keskustan kokenut kansanedustaja Tapani Tölli on tapansa mukaan itse rauhallisuus, mutta julkisuudessa politiikasta ja eduskunnasta annettu kuva harmittaa.
Töllin mielestä tikun nokkaan nostetaan jatkuvasti pinnallisia pikkuasioita. Hän on huolissaan nykytoimittajista, joilla on yhä useammin erittäin ohuet yleistiedot ja jotka eivät välttämättä hahmota, miten eduskunta ja koko yhteiskunta toimii.
– Ja sitten tulee hyvin herkästi niitä kohuotsikoita, hän napauttaa.
Sillä miten asiat ovat, ei näytä Töllin mukaan enää olevan niin suurta merkitystä kuin sillä, miten niiden halutaan näyttää olevan. Pikkukohuihin keskittyvä uutisointi vaikuttaa hänen mielestään ihmisten tietoisuuteen koko yhteiskunnasta.
Tölli sanoo olevansa huolissaan siitä, että kouluissa opetetaan entistä vähemmän historiaa.
– On vaara, että meille tulee historiaton sukupolvi, joka on entistä pinnallisempi eikä hahmota miten asioihin vaikutetaan, hän pohtii.
Neljännessä eduskunnassaan istuva tyrnäväläisedustaja myöntää itse nauttineensa politiikassa siitä, että on voinut vaikuttaa joihinkin asioihin.
– Aina sitä ei voi sanoa julkisuuteen, monesti sen tietää itse, että on pystynyt vaikuttamaan. Nämä julkisuuteen tulevat irtopisteiden keräilyt ovat eri asioita.
Töllin mielestä politiikassa avainsana on luottamus.
– Ennen kuin kysyt toiselta, voiko häneen luottaa, sinun on kysyttävä itseltäsi, voiko tuo toinen luottaa sinuun, hän havainnollistaa.
Ennen kuin kysyt toiselta, voiko häneen luottaa, sinun on kysyttävä itseltäsi, voiko tuo toinen luottaa sinuun.
Tölli on kuulunut jo useamman keskustalaisen pääministerin luottopelaajiin, sillä hänellä on tunnustusta saanut taito rakentaa luottamusta yli puoluerajojen.
Tällä hetkellä Tölli johtaa kiistellyn tiedustelulain parlamentaarista seurantaryhmää. Ryhmässä on tarkoitus saada aikaan konsensus, jolla perustuslain muutoksen vaatima tiedustelulaki voidaan viedä läpi – vieläpä kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä.
Töllin mukaan uudistusta on valmisteltu rakentavassa hengessä, ja se on edennyt kohtuullisen hyvin. Jos perustuslakia muutetaan kiireellisesti, se on perusteltava hyvin vahvasti.
Tiedustelulailla joudutaan puuttumaan jossain määrin luottamuksellisen viestin salaisuuteen.
Tavallisen kansalaisen ei Töllin mielestä tarvitse olla huolissaan tietosuojastaan tiedustelulain vuoksi. Toiminta on aina tarkoin rajattua kohdennettua esimerkiksi terrorististen tekojen ehkäisemiseksi.
– Pikemminkin tavallisen kansalaisen näkökulmasta voisi olla huolissaan siitä, jos meidän viranomaisillamme ei ole riittäviä valtuuksia turvallisuustilanteemme hahmottamiseen.
Tölli muistuttaa, että laillisuutta valvova tiedusteluvaltuutettu saa laajat valtuudet ja verkkotiedustelulle tarvitaan aina tuomioistuimen lupa. Kun lupaa anotaan, on määriteltävä selkeästi, mikä kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaa.
Eduskuntaan perustetaan myös uusi tiedusteluvaliokunta, jolla on laajat valtuudet ja vahva salassapitovelvollisuus. Mutta luoko se eduskuntaan kahden kastin kansanedustajia, tavallisia ja valtiosalaisuuksiin vihittyjä?
– Tavallaan nytkin on. Ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta tietävät asioita, joita eivät välttämättä muut tiedä, Tölli muistuttaa.
Tiedustelulain perustuslaillisuus tulee Töllin pohdittavaksi myös perustuslakivaliokunnassa, jonka varapuheenjohtaja hän on.
Soten yhteydessä on jälleen keskusteltu perustuslakivaliokunnan roolista. Tölli pitää tärkeänä, että sote-lausunnon yhteydessä oman puolueen ministerit eivät missään vaiheessa yrittäneet vaikuttaa sen sisältöön.
– Eli ei tullut poliittista painetta keskustan taholta siihen. Ja perustuslakivaliokunta onkin sellainen, jota eduskuntaryhmien ei pidä evästää. Mutta perustuslakivaliokunnan porukka voi sanoa omalle ryhmälleen, että tätä mieltä ollaan.
Töllin mukaan perustuslakivaliokunta ei ole asiantuntijoidensa vietävissä, vaikka lausuntojen pitää perustua myös niihin.
On tilanteita, joissa enemmistö asiantuntijoista on ollut hieman eri mieltä kuin valiokunta, eikä tulkinta välttämättä aina mene tiukimman esitetyn tulkinnan mukaan.
Tölli myöntää, että perustuslain tulkinnan pitää seurata myös aikaa. Jos tulkinta jostakin asiasta muuttuu, se pitää kuitenkin pystyä aina perustelemaan. Toiminta ei saa olla poliittisille suhdanteille altis.
Aika ajoin on ehdotettu perustuslakivaliokunnan korvaamista tuomioistuimella. Töllin mielestä malli olisi huononnus nykykäytäntöön jo siksi, että tulkinta olisi jälkikäteistä.
– Laki olisi jo voimassa ja tuomioistuin arvioisi.
Töllin mukaan tuomioistuimessa istuisivat todennäköisesti samat ”profeetat” asiantuntijoina tekemässä päätöksiä keskenään.
– Nyt tässä on parlamentti mukana, ja lainsäädäntövaiheessa laki muokataan perustuslain mukaiseksi. Ja sitä muissakin maissa jopa ihaillaan.
Töllin mukaan esimerkiksi Itävallassa tuomarien valintaan vaikuttavat parlamenttiryhmät, mikä ei välttämättä ole aivan hygieenistä.
Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 3.11. Lehden voi tilata täältä.