Kirjailija-vammaisaktivisti Riikka Leinonen juhlii Linnassa valkoisessa silkkimekossa – "CP-vamma ei estä koreilua"
Kirjailija ja vammaisaktivisti Riikka Leinonen juhlistaa Presidentinlinnassa itsenäisyyspäivän lisäksi suomalaista suunnittelua. Ensimmäistä kertaa kutsun saanut Leinonen kertoo pitävänsä koreilusta ja laittautumisesta.
– Minun kohdallani siinä on kyse myös vammaisuuden representaatiosta. CP-vammakaan, oli se sitten lievä tai vaikeampi, ei estä koreilua tai sitä, että voi näyttäytyä baareissa, teattereissa, turuilla ja toreilla, Leinonen sanoo STT:lle.
Leinonen voitti tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon viime vuonna kirjailijakumppaninsa Sofia Tawastin kanssa teoksella Suuri valhe vammaisuudesta. CP-vammaisen Leinosen kehon vasen puoli on lievästi halvaantunut.
Linnassa Leinonen kantaa Anni Ruuthin suunnittelemaa mekkoa. Vammaisuus näkyy myös mekossa. Valkoinen silkkimekko koostuu erillisistä ylä- ja alaosasta, joissa on säädettäviä nyörejä.
– Nyörit tulevat vasemman käteni päälle kuvastaen CP-vammaani ja sitä, että vamma itsessään ei ole se varsinainen ongelma vaan ympäröivä yhteiskunta, joka on esteellistänyt minua ja kättäni, Leinonen kertoo.
Leinonen saapuu juhlaan yhdessä puolisonsa Joonas Kolehmaisen kanssa. Puolisolla on tärkeä tehtävä auttaa Leinosta muun muassa tämän laukun kantamisessa, jotta Leinosen vasen käsi voi levätä.
Leinonen kertoo olevansa ylpeä siitä, että voi tuoda Linnassa suomalaista suunnittelua esille. Hänen vaaleanpunaiset ballerinansa ovat Minna Minnan ja korunsa Ruuthin Kalevala-korulle suunnittelemat. Stylisti Meri Milash on stailannut kokonaisuuden.
– Lisäksi meikkaajat ja hiustenlaittajat ja muut. Aion ottaa ilon irti, että olen nyt mallina sille laajalle ihmisjoukolle, joka työllistyy tässä samassa yhteydessä.
Viime aikoina velloneen keskustelun kirjailijoiden toimeentulosta Leinonen kokee heijastelevan laajemmin ympäröivän yhteiskunnan tilaa. Yhtenä vapaan demokratian merkkinä Leinonen pitää sitä, että myös kirjailijoilla on mahdollisuus tehdä työtään.
Leinonen toivoo, että ihmiset olisivat kiinnostuneita toisistaan ja siitä, millaisessa maailmassa elämme.
– Sivistyksen merkki on se, että ihmiset tekevät yhdessä asioita ja kokoontuvat edistämään ihmis- ja kansalaisoikeuksia sekä demokratiaa. Koulutus on yksi keino kasvattaa ihmisiä siihen omaan toimijuuteen, Leinonen sanoo.
Finlandia-palkinnon jälkeen Leinonen on kiertänyt ahkerasti ympäri Suomea yhdessä Tawastin kanssa puhumassa vammaisuudesta. Matkat ovat antaneet paljon ajateltavaa siitä, mitkä asiat yhteiskunnassa johtavat vammaisten ja muiden vähemmistöryhmien syrjimiseen. Leinonen paljastaa, että kiinnostusta on kirjoittaa vielä lisääkin.
Myös Tawast on kutsuttu Presidentinlinnaan.
– Luulen, että hyvin nopeasti hakeudutaan booliastialle. Toivon, että pääsisimme yhdessä viime vuoden Finlandia-voittajien kanssa kilistelemään, Leinonen sanoo.