Kiistely veroparatiisien vaikutusten suuruusluokasta jatkui eduskunnassa

Voisivatko verokeitaisiin karkaavat verotuottojen menetykset jäädä vuodessa vain kymmeneen miljoonaan euroon?

Asian puiminen jatkui kolmen eduskunnan valiokunnan veronkierrosta järjestämässä avoimessa kuulemisessa.

Asiaa elinkeinoelämälle selvittänyt oikeustieteen tohtori Janne Juusela näki, että kansainvälisiin verokeitaisiin liittyvä keinottelu on kansainvälisen tietojenvaihtoyhteistyön myötä saatu erittäin hyvin kuriin.

– Euromääräisesti Suomelle tällaisesta kansainvälisestä verokeidasvilpistä aiheutuvat verotuottomenetykset ovat mittaluokkaa kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, Juusela arvioi.

Juusela selvitti perustavansa arvionsa siihen, mitä erityisesti Ruotsissa on saatu kokoon, kun pankit ovat ilmoittaneet asiakkaille, että he tulevat ilmoittamaan nämä tulot heidän kotimaidensa verottajalle.

Juuselan mukaan tilanne on täysin erilainen kuin se oli esimerkiksi 1990-luvulla, kun oli voimassa täydellisiä pankkisalaisuuksia ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö ei käytännössä toiminut ollenkaan.

Myöskään aggressiivinen verosuunnittelu ei ole Juuselan mielestä Suomelle niin merkittävä ongelma kuin monille muille maille. Tätä hän perusteli sillä, että Suomessa ei ensinnäkään ole globaaleja yritysjättejä, joilla on parhaat mahdollisudet edullisiin verosopimuksiin.

Suomessa on myös kansainvälisesti kilpailukykyinen yhteisöverokanta ja käytössä kansainvälisesti kattava veronkiertonormisto, Juusela muistutti.

Juuselan mielestä Suomessa on menty ongelmien ratkaisemisessa kansainvälisesti katsoen äärimmäisen ankariin ratkaisuihin.

– Meillä on verohallinto ainakin vuodesta 2010 tehnyt hyvin aggressiivisia verotarkastuksia suomalaisissa yrityksissä ja tulkinnut erittäin ankarasti ja laajentavalla tavalla siirtohinnoittelu- ja veronkiertosäännöksiä. Tämä on johtanut massiivisiin veroriitoihin, joita on tälläkin hetkellä vireillä, hän arvosteli.

Juuselan mielestä ylimitoitut toimet pitää lopettaa ja sopeuttaa verohallinnon käytännöt ja säännökset kansainväliselle tasolle.

Muut panelistit eivät kuitenkaan ostaneet Juuselan näkemyksiä. Niin sanotusta aktiivisesta katumisesta saatuihin kokemuksiin perustuvaa metodia ei pidetty pätevänä arvioitaessa verokeitaisiin karkaavia summia.

Valtiovarainministeriö puhunut kymmenestä miljoonasta, kun se on arvionut aktiivisen katumisen kautta takaisin saatavan summan suuruusluokkaa. Ministeriö on kuitenkin kiistänyt arvioineensa sitä, paljonko veromenetykset kokonaisuudessaan ovat.

Verotusneuvos Markku Hirvonen huomautti, että esimerkiksi pelkästään lichtensteinilaisen LGT-pankin tarkastuksessa 17 tallettajalle määrättiin yli 10 miljoonan euron jälkiverot.

– Myöskin Nordea ilmoitti, että vuoden 2009 jälkeen sieltä menettiin yli 4 000 asiakasta, kun alettiin pyytää selvitystä verojen maksamisesta.

Hirvonen huomautti, että Nordea Luxemburgiin kynnysrahana oli vähintään 50 000 dollarin sijoitusvarallisuus.

– Tämä merkitsee sitä, että näiden 4 000 asiakkaan mukana häipyi vähintään 200 miljoonaa euroa sijoitusvarallisuutta, todennäköisesti monta kertaa enemmän, hän totesi.

Avoimen kuulemisen järjestivät eduskunnan tarkastusvaliokunta, talousvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta.