Kiinnostus EU-uria kohtaan kääntynyt kasvuun – suomalaishakijoiden määrä moninkertaistui tärkeässä virkamieskilpailussa
Kiinnostus EU-uria kohtaan on kääntynyt Suomessa kasvuun, sillä suomalaisten hakijoiden määrä moninkertaistui EU:n tärkeimmässä virkamieskilpailussa, kertoo Suomen EU-edustusto Brysselissä.
EU:n suurimman AD5-virkamieskilpailun hakuaika päättyi tiistaina, mihin mennessä kilpailuun haki hieman yli 2 700 suomalaista. Kun vastaava kilpailu järjestettiin edellisen kerran vuonna 2019, oli suomalaisia hakijoita vain noin 300.
Kaikkiaan AD5-virkamieskilpailuun tuli EU:n henkilöstövalintatoimiston Epson mukaan lähes 175 000 hakemusta, mikä ylitti odotukset roimasti. Erityisen paljon hakemuksia tuli Italiasta, mistä niitä tuli lähes 80 000.
Suomen EU-edustuston erityisasiantuntijan Jenni Hakalan mukaan suomalaisten EU-uria kohtaan tunteman kiinnostuksen kääntyminen kasvuun on ilahduttava uutinen, sillä on koko Suomen kannalta tärkeää, että EU-virkamiehistössä on Suomea ja sen olosuhteita ymmärtäviä henkilöitä töissä.
Hakalan mukaan EU-uria kohtaan tunnetun mielenkiinnon vähäisyys Suomessa on ollut huolestuttava ilmiö, minkä vuoksi asiaan on puututtu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassakin.
– Ei se riitä, että Suomen valtionhallinto edustaa Suomea EU:ssa. Kyllä EU:n virkakunnassakin täytyy olla suomalaisia, Hakala sanoi STT:lle.
Hakala arvioi, että suomalaisten hakijoiden määrän kasvun taustalla vaikuttaa muun muassa onnistunut viestintä. Osaltaan asiaan vaikutti Hakalan mukaan myös viime vuonna ollut Suomen EU-jäsenyyden 30-vuotisjuhlavuosi, jonka yhteydessä järjestetyissä tilaisuuksissa levitettiin aktiivisesti tietoa unionin tarjoamista uramahdollisuuksista.
Hakalan mukaan suomalaisten hakijoiden määrä oli moninkertainen EU-edustuston odotuksiin nähden. Hakijamäärän kasvu on Hakalan mukaan erityisen ilahduttava uutinen sikäli, että monet EU-tehtäviin Suomen jäsenyyden myötä 1990-luvulla hakeutuneista virkamiehistä ovat jäämässä nyt eläkkeelle.
Myös AD5-kilpailun hakijoiden kokonaismäärä ylitti reippaasti odotukset. Suurta hakijamäärää selittää osaltaan se, että edellisestä yleisurakilpailusta on ehtinyt kulua peräti seitsemän vuotta.
Poikkeuksellisen pitkää taukoa selittää Hakalan mukaan koronapandemia ja sen myötä tehty päätös siirtyä digitaalisiin virkamieskilpailuihin. Siirtyminen digitaalisiin kilpailuihin osoittautui odotettua hankalammaksi, mikä venytti taukoa entisestään.
Italian jättiläismäistä hakijamäärää selittävät Hakalan mukaan paljolti kulttuurilliset tekijät. Italiassa on perinteisesti arvostettu julkisen hallinnon ja EU:n virkoja, minkä vuoksi maasta on hakeuduttu aktiivisesti myös EU:n virkamieskilpailuihin.
Italian ja muiden Etelä-Euroopan maiden vahvaa edustusta EU:n virkamieskilpailussa selittää myös se, että maissa järjestetään kansallisia virkamieskilpailuja, jollaisia Suomessa taas ei järjestetä.
– Jos Suomessa olisi tällainen vastaava järjestely, kyllähän se olisi varmaan valtavan suosittu, Hakala arvioi.
Virkamieskilpailuun ilmoittautumisesta on vielä pitkä matka EU-virkaan, sillä Hakalan mukaan EU-tehtäviin palkattavien varallaololistalle pääsee vain noin 1 500 kokeessa parhaiten menestynyttä eli alle prosentti kaikista nyt kilpailuun ilmoittautuneista.
Vuoden 2019 kilpailusta pääsi läpi vain yksi suomalainen hakija, mutta Hakala toivoo, että tämänvuotisessa kokeessa päästään selvästi suurempaan lukemaan.
Suomen valtio pyrkii tarjoamaan kilpailuun osallistuville jonkinlaista valmennusta, mutta Hakala toivoo, että jokin valmennusalan yritys tarttuisi tarjolla olevaan liiketoimintamahdollisuuteen ja ryhtyisi tarjoamaan valmennusta EU-virkamieskilpailuun.