Keskustasta täyslaidallinen PS:n niskaan: "Bensapetos!"
Hallituksen päätös ottaa liikennepolttoaineiden päästökauppa käyttöön jo vuoden 2027 alusta sai osakseen vimmaista vastustusta eduskunnassa myöhään keskiviikkoiltana.
Etenkin hallituksen kakkospuolue perussuomalaiset sai lunta tupaan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurviselta.
– Ovatko nämä todella niitä kokoomuslaisia ja perussuomalaisia, jotka viime vaalikaudella, viime vaalien alla, sanoivat, että ei uusia kustannuksia maa- ja metsätaloudelle, pidetään polttoaineen hinta kurissa ja vielä alennetaan polttoaineen hintaa, ei kuriteta autoilijoita, Kurvinen hämmästeli.
Ryhmyri syytti hallitusta sen oman hallitusohjelman rikkomisesta niin autoilun kuin maataloudenkin osalta.
– Tämä perussuomalaisten bensapommi, bensapetos, on ehkä 2000-luvun törkeimmin petetty yksittäinen vaalilupaus.
Kurvisen mukaan Suomen pitäisi ehdottomasti tarttua EU:n tarjoamaan mahdollisuuteen lykätä liikenteen päästökauppaan liittymistä neljällä vuodella.
Polttoaineen ostajien kannalta päästökaupan alkaminen tarkoittaa sitä, että litrahinta nousee. Talousvaliokunnan puheenjohtajan Sakari Puiston (ps.) mukaan hintavaikutuksen on arvioitu olevan komission arvioon perustuen 16 senttiä litralta bensiinissä, 11 senttiä litralta dieselissä ja 13 senttiä litralta polttoöljyssä päästöoikeuden hinnan ollessa 50 euroa tonnilta.
Komissiosta riippumattomien asiantuntijoiden vaikutusarviot sen sijaan vaihtelevat, mutta ne ovat yleisesti selvästi korkeampia kuin komission. Joidenkin arvioiden mukaan hinta voi nousta jopa 90 senttiä litralta vuoteen 2030 mennessä.
Valiokunnan puheenjohtaja Puisto joutui selittämään aikaista liittymistä kuluttajalle kalliiseen päästökauppaan.
– Jos me oltaisiin lykätty sitä sinne vuoden 2030 jälkeen, niin me oltaisiin jouduttu ottamaan siihen mukaan se ihan vastaava hiilidioksidivero, mikä olisi seurannut päästöoikeuden hintaa.
Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Ville Kaunisto (kok.) säesti Puistoa toteamalla, ettei kyseessä ole ”ihan yksinkertainen asia”.
– Nostan tähän yhteyteen sen, että ei ole tiedossa, että mikään muu maa olisi päätynyt lykkäämään päästökaupan käyttöönottoa johtuen siitä, että se on direktiivissä tehty erittäin kalliiksi, epävarmaksi ja vaikeaksi.
Kurvinen ei selityksiä niellyt, vaan kyseli, miksi hallitus ei päättänyt ottaa lisäaikaa sille, että eurooppalaisia kokemuksia olisi kerätty. Näin olisi voitu ennustaa tarkemmin päästöoikeuden hintakehitystä.
– Tulee semmoinen olo, että perussuomalaiset on ihan ulkona niin kuin varpunen jouluaamuna tämän asian kanssa. Kokoomusko teitä vie näin täysillä? Kuka teidät pakottaa tällaiseen?
Perussuomalaisten Juha Mäenpää puolustautui keskustalaisten vyörytykseltä nostamalla esille sen, että viime hallitus kuittasi päästökaupan EU:ssa.
Keskustan Timo Mehtälä kuitenkin huomautti, että päätöksen juuret ulottuvat aina vuoteen 2003, jolloin päästökauppajärjestelmä luotiin.
– Se käynnistyi vuonna 2005, ja 2015 säädettiin tarkennuksia ja vuonna 2018 sovittiin päästökaupan säännöistä vuosille 2021–2030, Mehtälä luetteli.
Tuomas Kettunen (kesk.) hämmästeli, nähdäänkö ensi viikolla tilanne, jossa perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto äänestävät yhdessä rintamassa bensiinin ja dieselin voimakkaan hinnankorotuksen puolesta.
Kurvinen lisäsi pökköä pesään toteamalla, että kokoomuksen ”puistosiipi” vie perussuomalaisia 10–0.
– Aluspaitaa myöten on nyt edustaja Mäenpäällä ja muilla perussuomalaisilla takki kääntynyt.
– Ainut asia, mihinkä te pystytte täällä salissa, on se, että te sanotte ”kerta edellinen hallitus” ja ”miksi te ette tulleet hallitukseen”.
Keskustan Mehtälä kummasteli sitä, että hallitus päätti ihan itse sisällyttää päästökauppaan myös maa‑ ja metsätalouden. Mehtälän mukaan EU-direktiivi ei tätä päätöstä edellyttänyt, eikä maatalouden päästökauppaa ole monessa EU-maassa käytössä.
– Keskusta ei olisi tehnyt tätä. Tämä tulee aiheuttamaan vähintään 60–200 miljoonan euron kustannukset maatalouteen, kun polttoöljyn hinta nousee, isot työkoneet kun eivät kulje sähköllä.
Mäenpään mukaan maatalous olisi tosiaan voitu irrottaa päästökaupasta.
– Se on ihan totta. Maatalous olisi teoriassa pystytty irrottamaan tästä mutta ei käytännössä. Siellä olisi vaadittu erillisjakelu alusta lähtien. Kaikelle – maatalous, metsätalous, kaikki lämmitysjutut ja muut – olisi pitänyt olla erilliset säiliöt, perussuomalainen selitti.
Kurvinen ei kuitenkaan voinut ymmärtää hallituksen viime kevään kehysriihessä tekemään päätöstä.
– En tiedä, missä perussuomalaisten edustajat silloin olivat: olivatko vipukelkkailemassa kevätjäillä vai tutkimassa Ylen ohjelmasisältöä vai kiusaamassa maahanmuuttajia, mutta eivät olleet hereillä silloin, kun tällainen päätös tehtiin.
