Miksi bensalitran hintaan heitettiin euro lisää? Keskusta vaati Purralta vastauksia kyselytunnilla
Toiseksi suurin oppositiopuolue keskusta hiillosti hallitusta torstain kyselytunnilla autoilijoiden päästökaupan käyttöönotosta ennenaikaisesti.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti, että hallitus haluaa ottaa EU:n liikenteen päästökaupan käyttöön jo vuodesta 2027 alkaen, vaikka velvoite olisi tullut vasta 2030-luvulla.
– Mutta nyt persu-kokoomuslainen hallitus haluaa ottaa tämän autoilijoitten päästökaupan käyttöön ennenaikaisella aikataululla.
Kurvinen huomautti hallituksen arvioineen, että päästökauppa tulee nostamaan yhdellä eurolla dieselin ja bensan hintaa.
– Muistelen vaaleista, että perussuomalaiset sanoivat, että saadaan euron bensaa tällä vaalikaudella. Nyt te nostatte eurolla bensan hintaa.
Kurvisen mukaan tästä seuraa miljardien kustannus koko Suomen kansantaloudelle.
– Ja kysynkin nyt valtiovarainministeri Purralta: miksi te teette tällaisen kustannuspommin suomalaisille autoilijoille ja koko elinkeinoelämälle?
Purra luonnehti Kurvisen kysymystä pohjanoteeraukseksi ja muistutti, että liikenteen päästökaupan kävi kuittaamassa edellinen hallitus.
– Kyllä, meille jää tässä täytäntöönpano. On kaksi vaihtoehtoa: joko se viedään vuonna -27 tai sitten muutamaa vuotta myöhemmin, mutta tulos on sama – kustannuksia kyllä syntyy.
Keskustan Jouni Ovaska tiukkasi, mitä tapahtuu vuoden 2027 jälkeen.
– Me tiedämme, että teidän bensalupauksillanne on yritetty pitää nyt bensan hintaa alhaalla, ja olette luvanneet ammattidieselin, mutta onko tämä sellainen bensapetos, joka tulee vastaan vuonna -27 tai -28, kun tämä hallitus lopettaa? Käykö niin, että sitten bensan hinta tulee nousemaan?
Purran mukaan hallitus ei voi vaikuttaa markkinahintaan, mutta päästökaupan vaikutuksia seurataan ja kompensoidaan mahdollisuuksien mukaan.
Keskustan Eerikki Viljanen näki hallituksen halunneen politiikkansa maksajiksi myös maa- ja metsätalousyrittäjät.
– Traktorit ja työkoneet kun eivät sähköllä liiku. ”Mutta kun EU vaatii” ei riitä tähän vastaukseksi. Tämän vahingollisen päätöksen päästökaupan laajentamisesta te olette tehneet aivan itse täällä Suomessa. Direktiivi olisi mahdollistanut maa‑ ja metsätalouden jättämisen tämän päätöksen ulkopuolelle, Viljanen huomautti.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) selvitti, että direktiivissä on mahdollisuus kompensaation hakemiseen.
– Meillähän tälläkin hetkellä esimerkiksi maataloudessa on olemassa energiaveron palautusjärjestelmä maataloudessa, meillä on olemassa kompensaatiojärjestelmä, joka voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön.
Keskustan Markus Lohi sanoi ymmärtäneensä valtiovarainministerin puheenvuorosta, että liikenteen päästökauppa ja kaikki muutkin asiat ovat edellisen hallituksen syytä.
– Haluaisin kuitenkin varmistaa, oliko niin, että tällä hallituksella oli aito mahdollisuus valita, otetaanko tämä polttoaineen hintaa lähes euron nostava liikenteen päästökauppa käyttöön Suomessa siis vuonna 2027 vai vasta vuonna 2031. Ja jos tämmöinen valintamahdollisuus olisi, että kuritetaanko suomalaisia autoilijoita jo etukäteen näinkin rajusti, niin miksi tämmöinen valinta tehtiin Suomessa?
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) näki, että kyseessä oli direktiivin Suomelle hankalan muotoilun vuoksi ”tarjous, josta ei voi kieltäytyä”.
– Myöskin niille polttoaineen jakelijayrittäjille ja kuljetusyrittäjille olisi erittäin iso riski, miten hiilivero toteutuisi ja miten komissio sen hyväksyisi samantasoiseksi kuin tämä polttoainejakeluiden päästökauppa.
Mykkäsen mukaan liikenteen päästökaupassa on se hyvä puoli, että hinta on puolalaiselle, virolaiselle ja suomalaiselle rekkakuskille sama.